FOTR 24), FOTR 25) ja FOTR 26)

Nerwende

Kontulainen
FOTR 24) The Fate of the Ring
Elrond on aika kamalan ärsyttävä tässä kohtauksessa. Paitsi että hän tuntuu suhtautuvan Frodon tehtävään aika säälittä, hän myös dissaa ihmisrotua.
Boromirin ratsu näyttäisi olevan sama joka myöhemmin esittää Dernhelmin Windfolaa. Ja miksiiih Legolaksen ratsulla on suitsethhh?! Kommenttiraidalla tässä kohden Orli kertoo kyllä ihan vaikuttavasti siitä miten erilaisia "saapumistyylejä" pohdittiin, mikä taas kerran osoittaa näiden leffantekijöiden mielettömän intohimon yksityiskohtiin: kyseessä on kuitenkin vain parin sekunnin väläys joka olisi helppo ohittaa olankohautuksella.
Käsikirjoitusvaiheessa Boromirin, Legolaksen ja Gimlin esittelyä kokeiltiin useilla eri tavoilla mm. juhlakohtauksella Rivendellissä mutta lopulta päädyttiin siihen että pitkiä kohtauksia pelkälle hahmojen esittelylle ei tässä vaiheessa kannata uhrata.
Taaaas kerran pitää katsella kun Sauronin sormi katkeaa. Onneksi tällä kertaa tarina etenee siitä. Sainko kirjoittajien kommenttiraidasta oikein selvää että Isildurin "no" on itse asiassa Hugon ääni?
Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun rutisen trilogian värimäärittelyistä jotka on mielestäni monessa kohtaa viety liian pitkälle - niin nytkin. Pidän siitä että Rivendellissä on korostettu syksyä sekä fyysisenä vuodenaikana että haltioiden lähdön vertauskuvana mutta värien kanssa tässä on menty liian pitkälle: Elrondin kasvot hehkuvat kummallista keltaista kun taas Gandalf on imetty lähes täysin kaikista väreistä.
Elrondin kirjasto ja salit ovat kyllä aivan ihanat! :)
Joku tehoste/jälkituotantohemmoista kertoi kommenteissa jutun joka minulta on mennyt aiemmin ohi: tuotanto oli kuvannut haltioita, ihmisiä, örkkejä jne täydessä maskissa ja puvustuksessa kaukaa kävelemässä eestaas ja tekemässä muita liikkeitä. Näitä hahmoja oli sitten kirjastollinen ja niitä voitiin käyttää tuomaan päähenkilöiden taustalle liikettä ja uskottavuutta jälkituontatovaiheessa (mitä tehtiin tietysti myös täysin animoiduilla hahmoillakin).
Mitä Aragornin "lukeman" kirjan kannessa lukee?
Tässä kohtauksessa on pidennetyssä versiossa paitsi lisää materiaalia (dialogi Boromirin ja Aragornin välillä) myös täysin eri tunnelma kuin teatteriversiossa, jossa ihmismiesten välinen tunnelma on lähes pelottava Aragornin tuijottaessa Boromiria hiljaisena. Kohtaus on leikattu uudestaan hiukan eri järjestyksessä ja tahdissa joten minä en ainakaan ole täysin varma onko teatteriversion joka sekunti edes mukana pidennetyssä.

FOTR 25) The Sword That Was Broken**
"Still sharp(e)" on ilmeisesti tarkoitettu sisäpiirivitsiksi Sean B:n kohdalla koska yksi hänen tunnetuimmista hahmoistaan on <a href="http://www.imdb.com/character/ch0028205/">Richard Sharpe</a> (onko näitä koskaan nähty Suomessa?)
Tässä kohtauksessa (kuten myös Lórienissa) ärsyttää kasvojen pinkkeys. Yh!
Kun Aragorn sanoo "Men of South are welcome here" (tjsp) vastauksena Boromirin toteamuskysymykseen tämän haltiattomuudesta, viittaako hän sillä Boromiriin, itseensä vaiko molempiin?
Miksi oi miksi Arwenin pitää lässyttää?
Alan Lee maalasi kohtauksessa taustalla näkyvät kuvat ja John Howe suunniteli Narsilin alusta loppuun.

FOTR 26) The Evenstar
Puutarhakohtaus tuntuu jotenkin päälleliimatulta, tai sinne siirtyminen ei suju luontevasti (vaikka pienoismalli öisestä Rivendellistä onkin tosi makea, erityisesti valaistus).
Arwenin ja Aragornin suhteen dynamiikka on kyllä onnistuttu tuomaan hyvin esiin (jos unohdetaan se, että Aragorn on epävarma päätöksestään. Kaanonissa haltialle luvatusta rakkaudesta ei olisi ollut varaa olla epävarma! ;)) Silti Arwenin "it is mine to give"-puhe menee jotenkin teiniuhman puolelle, ehkä sen lässyttävän ("pehmeän"?) äänensävyn vuoksi.
Enya on omaa luokkaansa. Mitä siitä voi muuta sanoa?
Ngila puhuu kommenttiraidalla Arwenin kengättömyydestä liittyen haltioiden vapauteen (sama varmaan pätee myös trilogian Galadriel-tulkintaan...) Miksi sitten miespuoleiset haltiat eivät hipsi paljain varpain?
Ohjaaja/kirjoittaja-raidalta tulkitsin, että Evenstar-korun pohjana on siis se valkea kivi jonka Arwen antaa kirjan loppupuolella Frodolle. Muistan että aikanaan ko. koru aiheutti enemmän tai vähemmän hämmennystä koska sen oletettiin olevan Elessar-kivi mutta väärän näköisenä. Tiedä sitten onko tähän päätökseen jotain syvempiä perusteluja (itseni olisi ollut helpompi ymmärtää muutos "Galadrielin sijaan Arwen antaa Elessarin Aragornille" kuin "Arwen antaa Frodolle kuuluvan kiven Aragornille".)
Livin kommentoinnin mukaan seuraavassa elokuvassa (joka toki oli tuolloin vielä viimeistelemättä) Arwen taistelee päätöksensä puolesta kun "mm. Elrond ja Galadriel" ovat sitä vastaan. Olen kovasti toivonut että se pois jätetty kohtaus jossa Galadriel ja Arwen ovat Peilin äärellä joskus päästettäisiin julkisuuteen, mutta jos se vie G:n hahmon noin kauas kaanonista niin pysyköön haudattuna. Mykät still-kuvat ovat sittenkin parempia.
 
Nerwen, Evenstar symbolisoi (Arwenin) kuolemattomuutta, Elessar on hiukan ei tapaus. Ja muistakaamme, ettei vihreä sovi Liv Tylerille! Valkea kivi hopeisessa ketjussa on parempi hänellä kuin vihreä kivi kultaisella pohjalla. ;) En silti olisi pannut pahakseni, vaikka Gladdy olisi Lórienissa antanut Aragornille Elessarin. Tämä kun muutenkin keräilee helyjä (Evenstar, Barahirin sormus, Annuminasin valtikka, Narsil...)

Totta, Arwenia viedään moneen otteeseen uhkaavasti aivan väärille urille. Pidän hänestä elokuvissa (en niinkään kirjoissa), koska hänessä on parhaimmillaan tiettyä draamaa ja glamouria. Mutta pahimmillaan hänelle on annettu aivan vääränlaista lapsellisuutta ja aktiivisuutta, jopa teinimäisyyttä. Arwen on hyvin passiivinen hahmo, ei sellainen joka ''tekisi omia tutkimuksiaan ja saisi selville Kuolleitten armeijasta ja vakuuttaisi isänsä että heidän täytyy lähteä Aragornin avuksi jotta tämä saisi tietää tästä oleellisesta seikasta''. Ei ole myöskään mitään syytä olettaa, että hän kapinoitsisi kuin mikäkin teinix-prinsessa Elrondia ja Galadrielia vastaan. Hänhän on henkisesti hyvinkin vanha ja kypsä.

Joka tapauksessa olen melko tyytyväinen hänen hahmoonsa näin yleisesti. TTT:ssa ja RotK:ssa hänellä on paljon kaikkea kivaa. Pidän hänestä kun hän ei puhu vaan näyttää kauniilta ja ylhäiseltä haltiakuningattarelta. :D Hänelle annetut replat kun ovat aika puisevia.

Toisiin aiheisiin..... pidän kovasti Boromirin ja Aragornin pidennetystä ensikohtaamisesta. EE:ssä he ovat muutenkin enemmän aseveljet kuin viholliset, kuten teatteriversio virheellisesti antaa olettaa. Inhoan sitä kuinka Boromirista annetaan teatteri-versiossa pahiksen vaikutelma. Samoin kuin RotK:sta on taitavasti onnistuttu tekemään sodanmyönteinen sodanvastainen elokuva.
 
On totta että jälkikäteen on helppo nähdä Evenstar kuolemattomuuden symbolina, mutta ensimmäisen leffan ilmestyttyä se aiheutti minusta (minussa) vain hämmennystä kun se oli ikäänkuin noiden kahden "tunnetun" korun välimaastossa olematta silti selkeästi kumpikaan.
 
Minäkin pidin Evenstaria hyvin pitkään virheellisenä Elessarina, ja jupisin itsekseni sen valkoisuutta. Jos sitä katsoo, niin siinähän on kivi, joka on kiinnitetty johonkin joka voitaisiin tulkita siipensä levittäneeksi kotkaksi tms linnuksi. Taisin saada tietää asioiden oikean laidan vasta juuri SEE:n komenttiraidoilta. Se oli melkoinen ahaa-elämys. Olin kiinnittänyt huomiota korun hopeaiseen ketjuun, ja kun sen identifioitui viimein oikein, kaikki loksahti kohdalleen.

Minulle on ok, että Arwen antaa korunsa Aragornille. Tosin sen särkyminen lopussa häiritsee minua. Kuten koko ''iik, Arwen kuolee'' -tarinakaari. Ymmärrän sen, ettei korua annettu Frodolle, semminkin kun se olisi voinut spoilata ''yllätykseksi'' jätetyn Valinorin tourin.

Btw, en kauheasti tykkää Evenstarin ulkonäöstä. Se on jotenkin kömpelö, sellainen iso killutin kauhean pitkässä ketjussa.
 
Valië Nienna sanoi:
Ei ole myöskään mitään syytä olettaa, että hän kapinoitsisi kuin mikäkin teinix-prinsessa Elrondia ja Galadrielia vastaan. Hänhän on henkisesti hyvinkin vanha ja kypsä.

On kyllä syytäkin jos ikää on ~kolmisentuhatta vuotta. :grin:

Boromiria taisi sattua kovaa, kun se lähti sellaisella kiireellä ettei ehtinyt laittaa Narsilia paikalleen. Voi ressua. Seinällä oleva maalaus on kieltämättä törkeän hieno.
Ketä esittää kappaleita pitävä patsas?

Arwen on ihan sennäköinen, että on unohtanut yöpuvun päälle, anteeksi nyt vain. Vetäissyt siihen vain jonkun vaatekappaleen päälle, ettei nyt ihan näytetä rimpsuilta. Mutta yhtäkaikki, Arwen on kaunis hahmo, ja ihana ja minun ihanteeni, sanoi kuka muu mitä tahansa :p Ehkä hän lässyttää, mutta minusta hänessä on aina ollut jotain sisällä olevaa luonnetta. Ja minuun nyt muutenkin iskevät aina herkät ja kauniit naishahmot, jotka pelastavat ihmisiä. Muistakaa nyt tässäkin, että minä näin leffat ennen kirjaa.

Siitä asti kun huomasin, että Evenstar-kohtauksen taustalla soivan biisin nimi on Council of Elrond, minua on aina häirinnyt, että laulaja laulaa "himoitsen Iltatähteä". Tai mistä minä tiedän onko se oikeasti senniminen, mutta readioblogclub.com väittää näin. Siihen ei ole kauhiasti luottamista, mutta musaa sieltä ainakin löytyy.

Miten Arwen ja Aragorn oikeastaan häippäisivät tuollaiseen pikkuparatiisiin? Kävelivät käsi kädessä hiljaa hymyillen? Juoksivat käsi kädessä kovaa nauraen?
On kaunista, kun Arwen lausahtaa jotakin, että "vuodet ovat vierineet. Silloin et kantanut tuollaisia murheita."
 
Idril~ sanoi:
Mutta yhtäkaikki, Arwen on kaunis hahmo, ja ihana ja minun ihanteeni, sanoi kuka muu mitä tahansa :p Ehkä hän lässyttää, mutta minusta hänessä on aina ollut jotain sisällä olevaa luonnetta. Ja minuun nyt muutenkin iskevät aina herkät ja kauniit naishahmot, jotka pelastavat ihmisiä. Muistakaa nyt tässäkin, että minä näin leffat ennen kirjaa.

Minäkin näin FotR:n ja TTT:n ennen kuin ostin ja luin kirjan. Ja minäkin pidän Arwenista! Kaikista tuuteista on jo useamman vuoden tungettu sellaista naisihannetta, että pitäisi olla maskuliininen kovismimmi. Omana vastakapinanani tykkään oikein naisellisista ja femiineistä naishahmoista, jotka ovat lempeitä ja hyväsydämisiä. Elokuvien Arwen on sitä useimmiten. Mutta hänen roolinsa on myös aika rikkonainen, kun sitä on niin moneen otteeseen viety aivan eri suuntiin ja lopullista linjaa haettu kauan. Kirjojen Arweniin sitten tutustuessani hän vaikutti minusta Liv Tylerin Arwenin rinnalla jotenkin kovalta ja kopealta.

Idril~ sanoi:
Siitä asti kun huomasin, että Evenstar-kohtauksen taustalla soivan biisin nimi on Council of Elrond, minua on aina häirinnyt, että laulaja laulaa "himoitsen Iltatähteä".

Evenstarin taustalla soi Enyan kirjoittama ja esittämä Aníron. Se on soundtrackilla osa Council of Elrondia.

'From darkness I understand the night:
dreams flow, a star shines.
Ah! I desire Evenstar.

Look! A star rises out of the darkness.
The song of the star enchants my heart.
Ah! I desire...'

Eli ei tässä nyt ihan ''himoitsemisesta'' puhuta. Muutenkin pidän laulusta. Ja Enyan ääni on yksi kauneimmista tässä maailmanajassa.
 
Valië Nienna sanoi:
'From darkness I understand the night:
dreams flow, a star shines.
Ah! I desire Evenstar.

Look! A star rises out of the darkness.
The song of the star enchants my heart.
Ah! I desire...'

Eli ei tässä nyt ihan ''himoitsemisesta'' puhuta. Muutenkin pidän laulusta. Ja Enyan ääni on yksi kauneimmista tässä maailmanajassa.

Hmh, olen nettisanakirjojen harhaanjohtama.

http://www.sanakirja.org/search.php?q=desire&hae=Hae&l=3&l2=17

ks. 5.
 
Juu, kyllä desire voidaan tahdottaessa kääntää ''himoksi'', mutta konteksti on syytä ottaa huomioon. ;) Kun kyseessä on herkkä rakkauslaulu Aragornin jaloista tunteista kunnianarvoisaa neito Arwenia kohtaan, niin juuri tuon käännöksen valitseminen vaatii pikkaisen perusteluja. :)

Minua ei kyllä sinänsä häiritsisi himosta puhuminen tolkienilaisen rakkaustarinan yhteydessä. Kaipaisin sitä! Mahtavatko ketkään Ardan asujaimet puhua oikein kunnon meheviä ruokottomuuksia? Örkitkään eivät taida tuntea toisiaan kohtaan sen suurempaa paljasta himoa.... tai no joo, tykkäähän ne kastemadotkin toisistaan. Silti tuollainen kaukainen palvominen ottaa pitemmän päälle pannuun. Se on jotenkin niin veretöntä, ja epäuskottavaakin, kun kyseessä on sentään aikuiset ihmiset (tai haltiat). Kai Berenkin näki Lúthienin kauneudessa muutakin kuin vain esteettistä iloa hohtavasta hiusvaipasta. Celegorm ei ilmeisesti ollut immuuni tällaisille tunteille, mutta hän olikin pahis ja sellaisena sai pitää hauskaa. :twisted:

Niinpä, jälleen yksi syy fanittaa pahiksia. Heidän kanssaan olisi paljon hauskempaa seukata.
 
Muistan lukeneeni jonkun kielitieteilijän kommentin siitä että tuo aniron on desirenä laatua "himoitsen syödä x ruokaa", eikä suinkaan "himoitsen hahmoa x".
 
Niin ''desire'' ei välttämättä liity seksuaaliseen himoitsemiseen, sitä koetin sanoa. For much I desire to speak with him sanoi Celeborn Gandalfista, enkä muista kenenkään nähneen siinä mitään kinkkiä. Hän vain halusi kovasti tehdä jotain, tai kaipasi kovasti jotain. Nykyään vain kaikessa nähdään aina lihallinen merkitys.
Mutta wtf, haluta syödä? :D Haluaako Aragorn siis tämän mukaan syödä Arwenin tekemää ruokaa tai Arwenin itsensä, vai saanko ottaa tuon kuvainnollisena? ''Undómiel on sieluni ruoka.''
 
Käsitin, että sen kommentin pointtina oli, että Tolkienin laatimassa sindarissa ei desirelle ollut sanaa, joten piti valita se lähin, jonka tunnettu merkitys liittyi ruuan kuolaamiseen. Nopsaisella googlettamisella en kyllä muistikuvalleni lähdettä löytänyt...
 
OK, nyt minullekin valkeni. En tunne sindaria sen kummemin (minä puhun vain vanhaa kunnon th-äänteellistä quenyaa ;)). Gwaith-i-phethdainissa soundtarckien linkvistisessä tarkastelussa aníra- käännetään ihan vain to desire, enkä missään muuallakaan vastaavissa yhteyksissä muista asiaa sen pidemmälle viedyn tai tarkempia merkityksiä annetun. Hauska detailihan se olisi, jos tässä olisi alunperin aikas hobittimaisesta sanasta tullut yleisessä käytössä ylevän romanttinen sana. Niin se kieli muuttuu....
Hmm, verbin lähteeksi on merkitty SD (Sauron Defeated?) sivut 129-131. Jos jollakulla on niin voisiko piruuttaan tutkia asiaa?
 
Juu, verbi aníra- tunnetaan siis (tietääkseni) vain yhdestä lauseesta, jossa aníra + jokin kaiketi gerundin näköinen muoto tarkoittaa "haluta tehdä jotakin". Ns. kuninkaan kirjeen I versiossa sindarin- ja englanninkieliset tekstit menevät näin:

Ar e aníra ennas suilannad mhellyn în phain
And he desires to greet there all his friends
 
Ylös