Silmarillion

H · Joined: 24 Apr 2007 Posts: 817

Minä olen myös pokkariversion kärisvä omistaja. Kyllä tuo muuten menisi, mutta se kartta... Minulla oli se kopioituna, mutta olen jo hukannut sen. Kyllä se pokkari muuten on ihan lukukelpoinen ja hyväkin...

Silmarillion on tosiaan upea kirja. Pidin sen lukemisesta kuukauden taukoa (olin lukenut sivulle 70jotain) leirin takia. Ajattelin useana päivänä, että ei jaksa nyt lukea. Sitten luin yhden sivun, enkä voinut lopettaa ennen kuin meinasin nukahtaa kirja sylissäni (nuokuin jo). Tämä on siis toinen kerta kun luen sitä.

Tik · Joined: 11 Dec 2003 Posts: 4907

Ai niin, eipä ole tullut mainittua: nyt sitä saa (taas). Uusi (kolmastoista ja kovakantinen) painos on ollut kaupoissa jo jonkin aikaa; karttaliite on toki mukana ja sisältö on tismalleen sama kuin aiemmissakin painoksissa.

Jäämme siis odottelemaan esim. 45 Ted Nasmithin värikuvalla ja väritetyillä kartoilla varustetun vuoden 2004 The Silmarillionin suomennettua laitosta...

Eriol · Joined: 07 Jan 2003 Posts: 273

Kunpa vain olisi rahaa mitä tuhlata. Nii-in...

Itsellä on vain kurja Loisto-pokkariversio silmasta, ja tekisi mieli saada kovakantinen. Vieläpä Ted Nasmithin kuvituksella, joka on suosikkini näistä Tolkienpiirtäjistä.

Centaurea · Joined: 19 Jul 2006 Posts: 744

Pitänee hankkia Ted Nasmithin kuvittama Silmarillion, jos haluaa kuvitetun teoksen. Muutoin taitaa tulla pitkä odotusaika tai maailman loppu ennen kuin suomalainen kustantaja julkaisee kuvitetun painoksen.

En ole muuten huomannutkaan, että Silmarillionin uusi, kovakantinen painos on jo ilmestynyt. Pitää asioida kirjakaupassa seuraavana tilipäivänä (vasta joulukuun puolivälissä) - edellyttäen, että laskujen maksamisen jälkeen jää rahaa jäljelle. Lisäksi pitää vielä keksiä hyvä perustelu, miksi tuokin pitäisi vielä hankkia, koska kirjahyllyssä jo on pokkaripainos. Perheen miesväki ei aina ymmärrä kirjahankintatarpeitani. Siis, että on PAKKO saada se...

Telimektar · Joined: 14 Jan 2005 Posts: 1839

Tik · Joined: 11 Dec 2003 Posts: 4907

Tolkien Library on juuri kertonut muhkeasta uutuudesta: The Silmarillion - Thirty Years On. Siinä olisi vaikka jos mitä luettavaa - jopa meidän Elias Lönnrotistammekin. Siis maineikkaiden Tolkien-tuntijoiden artikkeleita Silmarillionista sen 30-vuotisen taipaleen kunniaksi.

TL on ollut yhteydessä Jason Fisheriin, yhteen kirjaan kirjoittaneista, ja saanut ennakkotietoja sisällöstä (otsikot ovat voineet muuttuakin):

- Nils Ivar Agøy, The Supposed Audiences of the Ainulindalë, Valaquenta, and Quenta Silmarillion
--- (tarkoittaakohan meitä 6. tai 7. ajan lukijoita vai haltiakansaa?)

- Rhona Beare, A Mythology for England
--- (tämä on kuulemma täysin uudelleen kirjoitettu versio R. B.:n kauan sitten loppuunmyydystä johdannosta Silmarillioniin)

- Michaël Devaux, The Origins of the Ainulindalë
--- (niissä origineissa onkin selvittelemistä, sekä tekstihistorian että aineiston puolesta)

- Michael D. C. Drout, Reflections on Thirty Years of Reading The Silmarillion
--- (mielenkiintoista tämäkin, eikö vain?)

- Jason Fisher, From Mythopoeia To Mythography: Tolkien, Lönnrot, And Jerome
--- (niin, siis tosiaan Lönnrot!)

- Anna Slack, Moving Mandos: Subcreation and the Voice in the Tale ‘Of Beren and Luthien’
--- (huum, höm, mikä on siis "Voice"? Erun ääni vai kertojan? Sormia sen kun syyhyttää yhä enemmän...)

Mitenköhän tuon kirjan saisi parhaiten käsiinsä? Amazonistapa tietenkin. Ahh, ssss. Kustantaja Walking Tree Publishers on niin pieni ja marginaalinen, että tokkopa tuota saisi Suomen kirjakauppoihin yrittämälläkään. Vaan tiedä vaikka saisikin. Josko sitten hintaa tulisi paljonkin enemmän kuin Amazonin 7,71 puntaa + postikulut. Sivuja tosin on arviolta vain 176, mutta täyttä tavaraa lienee luvassa. Ssss, ahh.

fanye · Joined: 17 Jun 2002 Posts: 1755

Ah, nyt on pakko kommentoida melkein aiheen vierestä! Kaksi vuotta sitten Birminghamissa The Ring Goes Ever On -konferensissa sain kuulla rouva Rhona Bearen esitelmää, ja että siinä oli kyllä suloisin särmikkäin Tolkien-täti jonka voi kuvitella. Melkein voisin Ms. Bearen (ei, en tiedä todellista siviilisäätyä) kunniaksi opuksen hankkia! Konferenssissa Beare puhui otsikolla "Influence of climate on myth", mikä tuskin sisältyy uudistettuun esipuheeseen... vaan kuka tietää.

Agoyta lukuunottamatta loput ovatkin itselleni tuntemattomia nimiä. Hups!

Jos saisin aikamatkustaa kymmeneen eri viikkoon elämässäni, Ring Goes Ever On olisi niin totaalisen varmasti yksi niistä. Pöh!

Haltiamieli · Joined: 28 Sep 2001 Posts: 3256

Tik · Joined: 11 Dec 2003 Posts: 4907

Luin juuri hyvillä mielin Harri P:n tuoreen wikiartikkelin Silmarillionin kehyskertomus. Lukekaa te muutkin!

Yksi mielenkiintoinen kysymys koskien tämän kehyskertomuksen sangen muuttuvaista lajia (tiedä sitten, mihin ratkaisuun professori olisi päätynyt, jos olisi saanut työnsä valmiiksi, tämä on hyvä esimerkki hänen työskentelytavastaan ja tekee entistä ymmärrettävämmäksi sen, että työ ei tosiaan ollut lähelläkään valmistumista, kun hän purjehti Frodon perään) on se, perustuuko Silmarillion Bilbon Rivendellistä hankkimiin eldarilaisiin lähteisiin (niin kuin annetaan TSH:ssa ymmärtää) vai onko se númenorilaista perua (niin kuin käy ilmi professorin myöhäisistä kirjoituksista, jotka on julkaistu HoMEssa).

Voisiko nämä kaksi vaihtoehtoa kuitenkin sovittaa toisiinsa? Josko Bilbon Rivendellistä löytämät tekstit, joista hän muotoili turhan vähälle huomiolle jääneen suurteoksensa Käännöksiä haltiakielestä, ovat samoja lähteitä, joiden perusteella Númenorissa muotoiltiin Silmarillion. Eli Elrosilla olisi ollut nippu kopioita velipojan kirjastosta Saarelle lähtiessään?

Tällaiseen mahdollisuuteen tuskin missään suoraan viitataan, mutta olisihan se ymmärrettävää, vai olisiko?

Valië Nienna · Joined: 13 Feb 2004 Posts: 1305

Mielenkiintoista. Minusta olisi tarinansisäisesti loogisempaa, että Silma on haltia-alkuperää. Suurin osa Númenorin tiedosta hukkui sen mukana - en jaksa kuvitella että Elendil suuressa hädässään rupesi pakkaamaan kirjastoaan mukaansa. Niinpä leijonanosa Gondorin Esiaikoja käsittelevästä kirjoituksista on pikemminkin Toisella Ajalla haltioilta saatua tai kopioitua. Ne olisivat voineet ''turmeltua'' eli ihmismäistyä ajan mittaan, vaikka yleensä erityisen merkittävinä pidettyjä tekstejä onnistutaan säilyttämään vuosituhansia ilman suurienkaan erojen syntymistä.

Ja joka tapauksessa, jos nämä gondorilaiset teokset olisivat Silman lähde, kuka ne olisi välittänyt meille? Olisivatko Pip & Merri tuoneet niitä Kontuun, ja Professori olisi löytänyt ne samasta paikasta kuin Punaisen Kirjan kopion? Kahden esimuinaisen kirjalähteen säilyminen erillään toisistaan vaikuttaa himpun epätodennäköiseltä. Näin minä pienessä päässäni päättelen.

Teoria että Elrondilla olisi ollut suoria kopioita Elrosin perijöiden kirjastoista kuulostaisi hyvältä, mutta miksi hän haalisi sellaisia? Númenorilaiset oppivat haltioilta, ei toisteppäin. Ja siksi toiseksensa, hän ei varmastikaan olisi tuhonnut omaa haltiatietoon perustuvaa kokoelmaansa vain ihmistiedolle tilaa tehdäkseen. Jos Bilbo olisi halunnut hankkia tietoa menneestä, hän olisi varmasti lukenut Elrondin suosittelemaa kirjallisuutta.

Tik · Joined: 11 Dec 2003 Posts: 4907

Lähinnä ajattelisin voineen käydä näin:

Harri Perälä · Joined: 17 Sep 2004 Posts: 323

Tuntuu aika monimutkaiselta kierrättää mytologia Númenorin kautta, jos se kuitenkin myöhemmin joutuu kosketuksiin aidon eldarilaisen tradition kanssa? Númenorilaisen Silmarillionin ideahan ilmeisesti oli ottaa etäisyyttä taruihin selittämällä ne ihmisten korruptoituneiksi versioiksi. Jotenkin epäilen, että "Käännöksiä haltiakielestä" olisi vain kadonnut LoTR Third Editionin prologista, jos Tolkien olisi saanut julkaistua Silmarillionin, joka väittää olevansa ihmisten kirjoittama.

(Kun ei vaan olisi käynyt niin, että korruptoituminen tapahtui vasta Bilbon lisäillessä "käännöksiinsä" omiaan...)

Sellainen hybridimalli olisi aika hieno, jossa Samvais vie kopion Punaisesta kirjasta Eresseaan, josta Ælfwine käy sen 900-luvulla hakemassa. Näin käsikirjoitusten ei tarvitse säilyä kuolevaisilla mailla kuin tuhatkunta vuotta. Tämä kuitenkin kaatuu ainakin siihen, että TSH:ssa mainitaan Samin lähdön jälkeisiä tapahtumia.

Valië Nienna · Joined: 13 Feb 2004 Posts: 1305

Periaatteessahan Silmarillion voi olla paljonkin Bilboa vanhempi. Silloin se voi olla kooste eri suunnilta haalituista ja väkisinkin kokoon laitetuista lähteistä, hiukka kuin meikäläinen Kalavale.

Adonai · Joined: 02 Jan 2008 Posts: 96

Oih, sain tän kirjan kesäkuussa 2003. Muistan sen. Kuitti oli kirjan välissä kun aloin lukea sitä uuden vuoden tietämillä kunnolla. En aiemmin pystynyt paneutumaan siihen.
Ja luen sitä yhä, en millään meinaa saada loppuun, aika raskasta tekstiä. Mikä ei siis todellakaan mielenkiintoa vähennä, nostaa vain vähän kynnystä jatkaa lukemista. Sitä kun on pakko lukea ajatuksella eikä kevyesti aamiaspöydässä kuin jotain sarjakuvia.

Valië Nienna · Joined: 13 Feb 2004 Posts: 1305

Adonai · Joined: 02 Jan 2008 Posts: 96

Hihi jes sain luetuksi tätä 20 sivua eteenpäin junassa! : --D

Sinilakki · Joined: 11 Nov 2007 Posts: 579

En todellakaan jaksa lukea koko edellistä keskustelua (vaikka harrastuksiini Käärmeessä kuuluukin keskustelujen läpiselaus) joten siirryn suoraan omaan asiaani huomioimatta pohdintoja Silmarillionin alkuperästä.

Minua on jo pitkään vaivannut kuvitelma, että Silmarillionistakin olisi, näin keskeneräisenäkin, koottu vaikuttava teos pienellä vaivan näöllä (ja Christopherin avuksi olisi pitänyt hankkia kirjailija). Esimerkiksi monet The History of Middle-earhi:ssä (Kutsumme nyt nimellä HoME) -julkaistut tekstin pätkät olisi siihen voitu sisällyttää, vanhojen versioiden pohjalta osaa "tarinoista" olisi jopa voinut syventää enemmän ja kirjailija jopa olisi voinut muuttaa tekstin muuta tekstiä vastaavaksi.

Toki emme saisi unohtaa KTK:ta (tai Húrinin lasten tarinaa, joka mielestäni pitäisi nyt sisällyttää kokonaan Silmarillioniin) josta voimme tietysti poimia ensisijaisesti todella keskeneräisen tarinan: Tuorista ja hänen tulostaa Gondoliniin. Mielipiteeni on, että sekin olisi ansainnut paikkansa Silmassa: olisihan siihen sen lopun voinut kuvailla hiukan suppeammin jostakin muusta tarinan versioista. (Aivan aivan, joku voi olla erimieltä kanssani).

HoME:sta löydämme vielä muutamia muita, kiinnostavia tapauksia kuten esimerkiksi The Wanderings of Húrin. Ymmärrän kyllä C. Tolkienin perustelut, miksei sitä sisällytetty Silmarillioniin, mutta mielestäni se olisi paikkansa ansainnut (ja lisännyt tarinallista arvoa). Olisihan tietysti työtä tarvittu enemmän, ja tässä olisi kirjailija tullut hyödylliseksi. Muutamia muitakin tapauksia voisi nostaa esille, mutta jatketaan:

HoME:sta löydämme myös monia mielenkiintoisia Tolkienin muistiinpanoja (ja esseitä, kirjeitä jne.) ja tarinan poikasia, jotka mielestäni olisi voinut lisätä Silmaan vaikkapa liitteiksi: Olisihan tuo tuonut teokseen lisää tavaraa ja antia. Löytyyhän tuolta nimittäin monia mielenkiintoisia tekstejä ja pieniä tarinoita (esim. Cuivienyarna), jotka varmasti olisivat valoittaneet meille niin moninaista Ardaa.

Ja tietysti, sukupuut olisivat voineet olla laajempiakin, minä kun aina kiinnitän huomiota noihin sukupuihin. Tästä asiasta Sinilakin Hattuhylly nyt kuitenkin vaikenee, sukupuista kun voidaan olla niin montaa mieltä.

Lopuksi totean vain, että Silmarillion olisi ansainnut paljon enemmän, olisi ollut mahtavaa lukea se valmiina tekstinä. Harmillista vain, että niin ei käynyt. Surullinen

Nerwende · Joined: 01 Nov 2001 Posts: 4495

On ihan mutua, mutta voisiko olla että Silmarillionilla oli jonkinlainen hoppu markkinoille? En usko, että tuossa vaiheessa kukaan vielä tiesi varmaksi, että Tolkienin suosio tulee kestämään vuosikymmenet ja laajenemaan siihen mittakaavaan, että HoMEjen julkaiseminen myöhemmin oli ylipäätään mahdollista. Voisin kuvitella, että kustantajalla oli paineita takoa "kun rauta on vielä kuumaa".

Sinilakki · Joined: 11 Nov 2007 Posts: 579

Varmasti, mutta ajattelinkin, että olisihan sitä voinut jälkeenpäinkin lisäillä ja korjailla. Kun huomattiin, mihin suosioon Tolkien tuli nousemaan.

Joten eikun viestiä Tolkienin perikunnalle? Iloinen

Círdani · Joined: 31 Dec 2007 Posts: 1513

Tässä Silmarillionia jälleen lukiessani huomasin erään seikan. Nimittäin teoksen edetessä lukija saa tietää suurimman osan tapahtumista ennenkuin edes ehtii sinne asti, ja se on minusta hieman outoa. Varsinkin ensikertalaisille on varmaan aika ärsyttävää lukea kuinka "joku ei tehnyt jotain ennen Doriathin tuhoa" tai "jotain ei oltu nähty sitten Fëanorin kuoleman" jne. Minä ainakin olisin halunnut edes vähän yllättyä tapahtumista, mutta Silmarillionissa se ei oikein ole mahdollista.

Satuinpahan huomaamaan. Pikkuvikoja täydellisessä kirjassa. [22]

Tik · Joined: 11 Dec 2003 Posts: 4907

Yksi hyvä syy tähän vikaisuuteen on juuri painetun Silmarillionin syntyhistoria: se on leikattu ja liimattu kasaan eri ikäisistä ja eri käyttötarkoitukseen tehdyistä käsikirjoituksista, eikä isä-Tolkien ehtinyt luoda niistä yhtenäistä tarinaa.

Näistä vioista vapaamman kokonaisuuden olisi toki saanut aikaan, jos Christopher olisi julkaissut vaikkapa 30-luvun Quentan sellaisenaan, mutta kokonaisuutena hänen luomuksensa on eräänlainen Frankensteinin hirviö.

Haltiamieli · Joined: 28 Sep 2001 Posts: 3256

Mehtis · Joined: 18 Aug 2008 Posts: 279

Sain kyseisen kirjan luettua loppuun tuossa jokin aika sitten. Lukeminen oli hidasta mm. huonon nimimuistini vuoksi, mutta sain lopulta kirjan luettua niin, että jopa pysyin kärryillä. Heh heh

Aluksi minua häiritsi se, että kirjasta tuli väistämättä mieleen Raamattu. (Joku muukin täällä rohkeni Silmaa Raamatuksi kuvailla.) Alussa ajatukseni olivat ristiriidassa lukunautinnon suhteen "Älä pidä muita jumalia" omatunnon kuiskaillessa jatkuvasti korvaani.. Pakko oli keventää suhtautumista hetkeksi, että pääsin kirjassa alkuun. Sitäpaitsi kyseessähän olisi Keski-Maan Raamattu, ei minun oma henk.koht. Raamattuni. Heh heh

Kirja parani loppua kohden. Luen sen ehkä joskus uudestaan, mutta en uskalla vielä vannoa varmaksi. Se kuitenkin on varmaa, että tulen lukemaan kirjaa 'sieltä täältä' hyvinkin usein tarkastaessani joitakin tietoja.

TSH on minusta parempi, kuin Silmarillion. Se vain on enemmän minun tyylinen kirja.
Mutta kuka tykkää TSH:sta, niin mielestäni hänen kannattaa ehdottomasti lukea myös Silmarillion. Hymyilee

Elbereth · Joined: 17 Apr 2008 Posts: 873

Miullakin oli ongelmana, kun Silmarillionia luin ekan kerran, että menin täysin sekaisin, että kuka nyt oli Finarfin, kenen poika Fingolfin oli ja kenen veli oli Finrod. Näiden ja muiden F:llä alkuisten kanssa olin täysin pihalla aluksi.

Telimektar · Joined: 14 Jan 2005 Posts: 1839

Círdani · Joined: 31 Dec 2007 Posts: 1513

Minulla menivät sekaisin Telimektarin mainitsemat A-alkuiset, mutta ne kyllä muistaa nykyään. Niin ei voi sanoa B:llä alkavista ihmisistä, joita en saa upotettua päähäni vieläkään. En vaan onnistu luomaan niihin mitään logiikkaa. Pöh!

Isilmírë · Joined: 01 Jun 2003 Posts: 3199

Minä olin ensimmäisellä lukukerralla täysin sekaisin siitä, kuka kukin on. Varsinkin, kun kirja Tarua hidassoutuisempana ja epäyhtenäisempänä ei hirveän hyvin uponnut murrosikäiseen päähäni, joten luin sitä pätkän silloin, toisen tällöin.

Toisella lukukerralla olinkin sitten paremmin varustautunut ja piirsin sukupuita ja kirjoitin henkilöiden tuntomerkkejä ja suhteita muistiin sitä mukaa kuin he tekstissä esiintyivät. Näin syntyneistä taustamateriaaleista oli sitten hyvä aika ajoin lukemisen edistyessä tsekata, että kenestä nyt taas tällä kertaa olikaan kyse.

Samaa menetelmää sovelsin muuten myöhemmin menestyksellä myös Raamatun VT:a kahlatessani.

Sinilakki · Joined: 11 Nov 2007 Posts: 579

Itselläni on varsin hyvä muisti juuri sukulaisuussuhteiden suhteen, joten sinänsä henkilöt eivät tuottaneet ongelmaa. Mutta jostakin syystä Bëorin huone ei jäänyt mieleeni, eikä ole vieläkään jäänyt. Juuri nuo B:llä alkavat nimet, jotka Círdan mainitsi siis ovat siis edelleen minulle ne kaikista vaikeimmat nimet muistaa.

En ymmärrä mistä ne voisi muistaa. Pitää kai alkaa vain piirtämään noita sukupuita, niinkuin Isilmírë sanoi.

Titiuu · Joined: 06 Jan 2002 Posts: 1055

Mä lunttailen sukupuita samalla kuin luen, muuten olen pihalla... niin paljon samankaltaisia nimiä samalla suvulla, ei mitään tolkkua. Samalla kirjaimella alkavia, onko siinä mitään järk... hups, meidänkin lapsilla on. [22]

Vielä en ole itse piirtänyt sukupuita, pitänyt vaan valmiina sukupuut, joista tarkistaa jos olen ihan hukassa kuka kukin on. Tuo sukupuiden piirtäminen on kyllä hyvä idea, pitääkin lukea ja tehdä noin!

Wega · Joined: 10 May 2009 Posts: 10

Hmm, mulla ei ole alkukirjainvammaa, vaan menin ylimalkaan sekaisin siitä, että yhdellä sivulla saatetaan sivuhuomiona esitellä 15 uutta nimeä. Toisaalta nimiä toistetaan jatkuvasti niin paljon, että ne pakostikin muistaa ennen pitkää. Nimet ovat koko kertomuksen suola; kauniita, ne. Juuri nimien vuoksi tätä on kiva lukea salaa ääneen.. Heh heh

Tarinoiden päällekkäisyys tuotti myös päänvaivaa, enkä edelleenkään osaa laittaa tarinoita otsikoidensa alle. Ainakaan kauhean hyvin.

Vihreä Lohikäärme Forum Index -> Keski-Maa ja Tolkien	Reply to topic Goto page Previous 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 Next All times are GMT + 2 Hours
Page 6 of 7

	Jump to:
	You cannot post new topics in this forum You cannot reply to topics in this forum You cannot edit your posts in this forum You cannot delete your posts in this forum You cannot vote in polls in this forum