http://keskustelu.kontu.info/ Fri, 18 May 2012 13:29:17 +0000 MyBB http://keskustelu.kontu.info/E-kirjat Wed, 16 May 2012 22:28:31 +0300 http://keskustelu.kontu.info/E-kirjat keskustelun aiheesta, ja nyt aloitan sen uudestaan.
Nyt e-kirjat alkavat olla yleisempiä kuin tuolloin, ne ovat oikeasti ajankohtaisia (seuraavassa Finnconissakin taitaa olla yhtenä teemana). Nyt minäkin olen alkanut lukea niitä, kun ostin itselleni muutama kuukausi takaperin lukulaitteen.
Mitä mieltä ovat kontulaiset digitaalisista kirjoista? Kauhistuttaako kirjan kuolema, vai lukevatko jo monet ison osan kirjoistaan ja sanomalehdistään lukulaitteesta/ tietokoneilta/ kännyköistä/ taulutietokoneilta? Tai oletteko lainanneet kirjastoista e-kirjoja tai muuten törmänneet sähköiseen luettavaan?

Minä ostin siis lukulaitteen, kun tajusin liian myöhään, että kirja, joka minun piti lukea, on julkaistu ainoastaan e-kirjana, ja se kirja vain oli pakko saada luetuksi. Koska läppärin näytöltä olisi ollut todella nihkeää lukea niin isoa kirjaa (ja niin lyhyessä ajassa), ja koska isä jostain syystä päätti kuluttaa paljon rahaa tyttäreensä, niin kävin sitten Suomalaisesta Kirjakaupasta ostamassa Sony Readerini. Nyt olen innostunut hamstraamaan sille kauheasti kirjoja, koska enää ei tarvitse huolehtia hyllytilasta. Project Gutenbergistä voi ladata ilmaiseksi (ja laillisesti) paljon suomenkielisiäkin kirjoja.

Oikeiden kirjojen viehätys ei ole kuitenkaan yhtään laimentunut tämän uuden innostukseni myötä. Muttaa jotkut arastelevat minusta ehkä turhankin paljon e-kirjoja, ottaen huomioon, että ne oikeasti ovat niin käteviä. Kalliita, joo, mutta käteviä. Minä olen saanut kerättyä niihin niin paljon tarvitsemiani kirjoja (kaikkien tarpeet ja halut eivät tietenkään ole täytettävissä Gutenbergin tarjonnalla).

En rakasta edelleenkään vähempää oikeita kunnon kirjoja, joissa on vanhan paperin ja musteen tuoksu ja joiden kansia voi hivellä ja sivuja selaille ja ihastella niiden selkiä hyllyssä. Oikeat kirjat ovat aina oikeita kirjoja, niitä ei voi korvata millään laitteella. E-kirjojen omistaminen ei ole ihan yhtä hohdokasta, kun ne ovat vain tiedostoja eivätkä konkreettisia esineitä. Enkä minä edelleenkään haluaisi lukea e-kirjoja esimerkiksi kännykästä tai tietokoneelta.

Mutta en halua enää olla asiassa niin konservatiivinen, vaan myönnän, että oikeasti tuosta lukulaitteesta on niin kätevä lukea, eivätkä ne todellakaan ole syrjäyttämässä ihan lähiaikoina paperisia kirjoja. Olen jopa valmis puolustamaan e-kirjoja kauhistuneiden bibliofiilien kommentteja vastaan - tiettyyn rajaan asti.

E-kirjoissa on minusta isoimpana ongelmana se, että ne todellakin ovat aika kalliita. Lukulaitteet ensinnäkin maksavat jo aika paljon, omani noin 200€, eivätkä ne itse kirjatkaan kovin halpoja ole, ottaen huomioon, että niiden tekeminen ei maksa samalla tavalla. Niihin ei kulu raaka-aineita, eikä niitä tarvitse kuljettaa ja varastoida. Suosio tökkii varmaankin eniten siinä, mutta toisaalta, jos kustantamot haluavat yhtään tehdä voittoa e-kirjoilla, niin pakkohan ne hinnat on pitää toistaiseksi ainakin melko korkeina. Eikä niidenkään julkaiseminen ilmaista touhua ole, kyllä niitäkin tekeville ihmisille pitää palkkaa maksaa.]]> keskustelun aiheesta, ja nyt aloitan sen uudestaan.
Nyt e-kirjat alkavat olla yleisempiä kuin tuolloin, ne ovat oikeasti ajankohtaisia (seuraavassa Finnconissakin taitaa olla yhtenä teemana). Nyt minäkin olen alkanut lukea niitä, kun ostin itselleni muutama kuukausi takaperin lukulaitteen.
Mitä mieltä ovat kontulaiset digitaalisista kirjoista? Kauhistuttaako kirjan kuolema, vai lukevatko jo monet ison osan kirjoistaan ja sanomalehdistään lukulaitteesta/ tietokoneilta/ kännyköistä/ taulutietokoneilta? Tai oletteko lainanneet kirjastoista e-kirjoja tai muuten törmänneet sähköiseen luettavaan?

Minä ostin siis lukulaitteen, kun tajusin liian myöhään, että kirja, joka minun piti lukea, on julkaistu ainoastaan e-kirjana, ja se kirja vain oli pakko saada luetuksi. Koska läppärin näytöltä olisi ollut todella nihkeää lukea niin isoa kirjaa (ja niin lyhyessä ajassa), ja koska isä jostain syystä päätti kuluttaa paljon rahaa tyttäreensä, niin kävin sitten Suomalaisesta Kirjakaupasta ostamassa Sony Readerini. Nyt olen innostunut hamstraamaan sille kauheasti kirjoja, koska enää ei tarvitse huolehtia hyllytilasta. Project Gutenbergistä voi ladata ilmaiseksi (ja laillisesti) paljon suomenkielisiäkin kirjoja.

Oikeiden kirjojen viehätys ei ole kuitenkaan yhtään laimentunut tämän uuden innostukseni myötä. Muttaa jotkut arastelevat minusta ehkä turhankin paljon e-kirjoja, ottaen huomioon, että ne oikeasti ovat niin käteviä. Kalliita, joo, mutta käteviä. Minä olen saanut kerättyä niihin niin paljon tarvitsemiani kirjoja (kaikkien tarpeet ja halut eivät tietenkään ole täytettävissä Gutenbergin tarjonnalla).

En rakasta edelleenkään vähempää oikeita kunnon kirjoja, joissa on vanhan paperin ja musteen tuoksu ja joiden kansia voi hivellä ja sivuja selaille ja ihastella niiden selkiä hyllyssä. Oikeat kirjat ovat aina oikeita kirjoja, niitä ei voi korvata millään laitteella. E-kirjojen omistaminen ei ole ihan yhtä hohdokasta, kun ne ovat vain tiedostoja eivätkä konkreettisia esineitä. Enkä minä edelleenkään haluaisi lukea e-kirjoja esimerkiksi kännykästä tai tietokoneelta.

Mutta en halua enää olla asiassa niin konservatiivinen, vaan myönnän, että oikeasti tuosta lukulaitteesta on niin kätevä lukea, eivätkä ne todellakaan ole syrjäyttämässä ihan lähiaikoina paperisia kirjoja. Olen jopa valmis puolustamaan e-kirjoja kauhistuneiden bibliofiilien kommentteja vastaan - tiettyyn rajaan asti.

E-kirjoissa on minusta isoimpana ongelmana se, että ne todellakin ovat aika kalliita. Lukulaitteet ensinnäkin maksavat jo aika paljon, omani noin 200€, eivätkä ne itse kirjatkaan kovin halpoja ole, ottaen huomioon, että niiden tekeminen ei maksa samalla tavalla. Niihin ei kulu raaka-aineita, eikä niitä tarvitse kuljettaa ja varastoida. Suosio tökkii varmaankin eniten siinä, mutta toisaalta, jos kustantamot haluavat yhtään tehdä voittoa e-kirjoilla, niin pakkohan ne hinnat on pitää toistaiseksi ainakin melko korkeina. Eikä niidenkään julkaiseminen ilmaista touhua ole, kyllä niitäkin tekeville ihmisille pitää palkkaa maksaa.]]> http://keskustelu.kontu.info/Traumaattiset_lastenohjelmat Tue, 15 May 2012 19:02:43 +0300 http://keskustelu.kontu.info/Traumaattiset_lastenohjelmat
Aloitetaanpa tällaisella: Onko kukaan koskaan katsonut sellaista ohjelmaa kuin Aasi, Morso ja Mouru? Jos ei ole, olette aivan sika onnekkaita! Ohjelma on tarkoitettu pelästyttämään lapsi henkihieveriin. Itse olin aina salamana sängyn alla, kun Morso ilmaantui ruutuun. Myös osalla luokkakavereistani on samanlaisia kokemuksia. Onneksi sitä ei näytetä enää telkkarista!]]>
Aloitetaanpa tällaisella: Onko kukaan koskaan katsonut sellaista ohjelmaa kuin Aasi, Morso ja Mouru? Jos ei ole, olette aivan sika onnekkaita! Ohjelma on tarkoitettu pelästyttämään lapsi henkihieveriin. Itse olin aina salamana sängyn alla, kun Morso ilmaantui ruutuun. Myös osalla luokkakavereistani on samanlaisia kokemuksia. Onneksi sitä ei näytetä enää telkkarista!]]> http://keskustelu.kontu.info/VK_7-8 Tue, 15 May 2012 10:19:59 +0300 http://keskustelu.kontu.info/VK_7-8 Viimeinen kuningaskunta

Seitsemäs luku

[tiivistelmä]
Uhtred ja Brida etsiytyvät Mercian eteläosaan Cirrenceastreen, jossa Uhtredin eno Æthelred hallitsee ealdormanina kaupunkia. Hän ei saa erityisen lämmintä vastaanottoa, mutta Æthelred tunnustaa vastuunsa tuntemattomienkin sukulaistensa ylläpidosta ja ottaa heidät talouteensa. Se ei estä häntä yrittämästä tapattaa Uhtredia ensimmäisen tilaisuuden tullen. Walesilaiset ovat karjanryöstömatkalla ja Æthelred lähettää henkivartiostonsa päällikön Tatwinen katkaisemaan joukkion pakoreitin. Sillalla tasaväkiset sotajoukot ottavat yhteen. Kilpimuurissa aiemmin taistelematon Uhtred on sijoitettu keskipaikalle ja Tatwine seisoo hänen takanaan valmiina ottamaan hänen paikkansa, kun hän kaatuu taistelussa. Uhtred kuitenkin surmaa neljä vihollista ja Tatwine tunnustaa hänet oikeaksi soturiksi, kuten myös Æthlred taistelusta kuultuaan. Uhtred ratsastaa pitkin poikin eteläistä Merciaa karjavarkaita jahdaten, eikä kiinnitä huomiota Alfredin sanansaattajiin, joita vilistää seudulla taivuttamassa mercialaisia wessexiläisten asialle. Yhtenä iltana hän kuitenkin kohtaa isä Willibaldin, jonka kuningas Alfred on lähettänyt kutsumaan Uhtredin luokseen. Perillä tuore kuningas kuulustelee Uhtredin näkemyksiä tanskalaisista ja heidän vahvuudestaan. Ilmenee, että Kjartan tietää hänen elävän ja tanskalaisvaikutteisessa Merciassa hänen henkensä olisi vaakalaudalla. Ivar Luuton on kuollut Irlannissa ja Halfdan on siellä kostamassa veljensä kuolemaa. Guthrum on itä-Angliassa. Koska hän ajattelee sydämellään eikä järjellään, Alfred pelkää häntä vähiten tanskalaispäälliköistä. Ubba tuntuu hänestä vaaralliselta. Rukoushetki keskeyttää kuulustelun ja Uhtred lähtee majataloon, jossa isä Beocca yhyttää hänet. Pappi kertoo Alfredin haluavan Uhtredin palvelukseen yhdellä rakennuttamistaan laivoista ja tämä suostuu.

Alfred antaa Uhtredille lahjaksi rautakypärän ja panssaritakin. Molempia on käytetty, mutta sattuneesta syystä edelliset omistajat eivät tarvitse niitä enää koskaan. Uhtred lupautuu yhdeksi vuodeksi Alfredin palvelukseen ja pitää Alfredia anteliaana miehenä. Jälkikäteen ajatellen kuningas oli melko halvalla hankkinut yhden pelinappulan lisää suurelle laudalleen. Ehkä jonakin päivänä ylhäissyntyistä northumbrialaista tarvittaisiin. Alfred lähettää Uhtredin mukamas opettamaan merisodankäyntiä laivojensa miehistöille ja isä Willibald lähtee hänen mukaansa sielunhoitajaksi. Heidät sijoitetaan Heahengelille, Arkkienkelille. Alfred suosii uskonnollista nimipolitiikkaa laivojensa suhteen. Laivan kapteenin nimi on Werferth ja sotureita johtaa yrmeä, vanha jäärä nimeltä Leofric, joka kutsuu Uhtredia persläveksi tai endwerciksi, joka tarkoittaa peräpukamaa. Hän vähättelee Uhtredin taistelukokemuksia. Uhtred pitää yksipuolisesti Leofricista senkin jälkeen, kun tämä hakkaa hänet taisteluharjoituksessa.

Kahdeksas luku

Vuoden 875 keväällä, kesällä tai syksyllä ei kuulu tanskalaisten suurhyökkäystä, mutta yksittäisiä ryösteleviä venekuntia kyllä. Ensimmäisessä kohtaamisessa tanskalaislaivan kanssa Heahengelin miehistö jää tappiolle, kun tanskalaiset jousimiehet tikkaavat kannen ja lohikäärmelaiva puskee airot katki. Leofric haluaa jousiampujia ja Uhtred hankkii heitä julistamalla jousiammuntakisan käyttäen yhtä kultakolikoistaan pääpalkintona. Kymmeniä taitavimpia jousiampujia pakkovärvätään laivoille. Heahengelillä heitä on kaksitoista ja he protestoivat osaansa, kunnes Leofricin karjunta saa heidät toisiin aatoksiin. Äsken karannut tanskalaislaiva saadaan kaapattua ja 45 viikinkiä surmattua jousimiesten ja paremman taktiikan avulla. Laivalta löydetään luostarista ryöstettyä hopeaa ja äkkirikastuneista jousimiehistä vain kaksi haluaa palata maihin.

Keskikesällä kuningas Alfred tulee tarkastamaan laivueensa. Kuultuaan seitsemästä tanskalaislaivasta Heilincigaen lähellä, Alfred määrää laivueen vesille. Hän astuu Heahengelin kannelle Beoccan kanssa. Pappia ei miellytä se, että Uhtred seisoo voimakkaan näköisenä perämelassa; kokemuksen oli määrä saada nuorukainen nöyremmäksi. Beocca suosittelee Uhtredille avioliittoa erään Defnascirissa asuvan naisen kanssa. Uhtredista Mildrith ei kuulosta lupaavalta morsianehdokkaalta. Viikingit ovat jääneet jumiin Heilincigaen saaren lähettyville. Alfred määrää laivat hyökkäämään heti Leofricin vastustuksesta huolimatta. Uhtred näkee laivojen joukossa Tuulikäärmeen. He pääsevät maihin, muodostavat kilpimuurin ja alkavat surmata tanskalaisia. Kun nousuvesi alkaa irrottaa laivoja, tanskalaiset vetäytyvät niille. Uhtred näkee Ragnarin ja huutaa hänen nimeään kypäränsä riisuen. Ragnar sopii huutaen treffit samaan paikkaan seuraavan päivän illaksi. Alfredille Uhtred väittää huutaneensa vain solvauksia. Tämä kutsuu Uhtredin luokseen sitten kun vuosi on kulunut, mutta asettaa joukkojensa komentamisen ehdoksi luku- ja kirjoitustaidon.

Seuraavana päivänä Uhtred ja Brida hankkiutuvat takaisin saarelle ja kohtaavat Ragnarin. Tämä kohtelee Uhtredia kuin veljeään, kun on saanut varmistuksen siitä, ettei Uhtred ollut surmannut hänen isäänsä. Hän saa kuulla Thyrasta ja vannoo kostoa Kjartanille. Ragnar kutsuu Uhtredin mukaansa, mutta tämä ei voi lähteä ennen palvelusaikansa päättymistä. Brida sen sijaan lähtee Ragnarin matkaan, koska hän on kyllästynyt odottamaan Uthredia maissa, inhoamassaan Wessexissä. He antavat Ragnarille nahkapussin, jossa on Ragnar vanhemman aarteen jäänteet. Hän antaa sen takaisin Uhtredille, astuu laivaan Bridan kanssa ja jättää Uhtredin yksin itkemään.

Syysmyrskyjen tultua Alfredin laivasto pannaan talviteloille. Wintanceasterissa eräässä majatalossa Uhtred juttelee tulevaisuudestaan Leofricin kanssa. Tämä kehottaa Uhtredia lykkäämään verikostoaan vähemmän kiireellisenä asiana ja kehottaa jäämään Alfredin palvelukseen sotapäälliköksi. Itse hän ei pysty oppimaan lukemaan, eikä hän ole ylimyskään. Uhtred jää puntaroimaan vaihtoehtojaan ja seuraavana päivänä he ratsastavat Cippanhamiin.
[/tiivistelmä]

No, Fitz Uljas pääsi sitten prinssi Totuuden laivalle taistelemaan punalaivoja vastaan. Eiku hetkinen...

Viikinkilaivoja on satamäärin ja englantilaiskippoja vain parikymmentä. Ennen suurhyökkäyksen alkamista merisodankäynnillä kuitenkin saadaan ainakin häirittyä viikinkejä. Tanskalaiset kärsivät kautta linjan tehokkaan keskusjohdon puutteesta. Yksikään viikinkipäällikkö ei pysty alistamaan kaikkia tahtoonsa ja sotaretkilläkin näennäisesti ylin päällikkö on riippuvainen alemmista päälliköistä, jotka osallistuvat sotatoimiin miten heitä huvittaa. Jos tanskalaisilla olisi yksi vahva ylipäällikkö, wessexiläisillä ei olisi mitään mahdollisuuksia. Alfredin laivatkin olisi tähän mennessä upotettu ja telakat poltettu.

Leofric sai Uhtredin tosissaan miettimään tulevaisuuttaan. Ragnar vanhemman kuolema toi hänet ensin kylmäkiskoisten sukulaisten luo ja sitten vuodeksi Alfredin merijalkaväkeen, mutta mitä hän tekee tulevaisuudessa? Lyöttäytyy yhteen Ragnar nuoremman kanssa? Mitä sen jälkeen? Tyytyykö hän olemaan Bebbanburgin nimellinen valtias? Kuka tahansa kuljeskeleva tanskalainen voisi vaatia häneltä hopeaa ja ruokaa. Kuningas Alfred tarjoaa hänelle sotapäällikön paikkaa, muttei ilmaiseksi. Oppineisuuden alkeet pitäisi omaksua ja ehkä naimisiinkin mennä. Niin Beocca ainakin vihjaili. Alfredin mielestä on hyvä, että hänen miehensä asettuvat aloilleen.]]> Viimeinen kuningaskunta

Seitsemäs luku

[tiivistelmä]
Uhtred ja Brida etsiytyvät Mercian eteläosaan Cirrenceastreen, jossa Uhtredin eno Æthelred hallitsee ealdormanina kaupunkia. Hän ei saa erityisen lämmintä vastaanottoa, mutta Æthelred tunnustaa vastuunsa tuntemattomienkin sukulaistensa ylläpidosta ja ottaa heidät talouteensa. Se ei estä häntä yrittämästä tapattaa Uhtredia ensimmäisen tilaisuuden tullen. Walesilaiset ovat karjanryöstömatkalla ja Æthelred lähettää henkivartiostonsa päällikön Tatwinen katkaisemaan joukkion pakoreitin. Sillalla tasaväkiset sotajoukot ottavat yhteen. Kilpimuurissa aiemmin taistelematon Uhtred on sijoitettu keskipaikalle ja Tatwine seisoo hänen takanaan valmiina ottamaan hänen paikkansa, kun hän kaatuu taistelussa. Uhtred kuitenkin surmaa neljä vihollista ja Tatwine tunnustaa hänet oikeaksi soturiksi, kuten myös Æthlred taistelusta kuultuaan. Uhtred ratsastaa pitkin poikin eteläistä Merciaa karjavarkaita jahdaten, eikä kiinnitä huomiota Alfredin sanansaattajiin, joita vilistää seudulla taivuttamassa mercialaisia wessexiläisten asialle. Yhtenä iltana hän kuitenkin kohtaa isä Willibaldin, jonka kuningas Alfred on lähettänyt kutsumaan Uhtredin luokseen. Perillä tuore kuningas kuulustelee Uhtredin näkemyksiä tanskalaisista ja heidän vahvuudestaan. Ilmenee, että Kjartan tietää hänen elävän ja tanskalaisvaikutteisessa Merciassa hänen henkensä olisi vaakalaudalla. Ivar Luuton on kuollut Irlannissa ja Halfdan on siellä kostamassa veljensä kuolemaa. Guthrum on itä-Angliassa. Koska hän ajattelee sydämellään eikä järjellään, Alfred pelkää häntä vähiten tanskalaispäälliköistä. Ubba tuntuu hänestä vaaralliselta. Rukoushetki keskeyttää kuulustelun ja Uhtred lähtee majataloon, jossa isä Beocca yhyttää hänet. Pappi kertoo Alfredin haluavan Uhtredin palvelukseen yhdellä rakennuttamistaan laivoista ja tämä suostuu.

Alfred antaa Uhtredille lahjaksi rautakypärän ja panssaritakin. Molempia on käytetty, mutta sattuneesta syystä edelliset omistajat eivät tarvitse niitä enää koskaan. Uhtred lupautuu yhdeksi vuodeksi Alfredin palvelukseen ja pitää Alfredia anteliaana miehenä. Jälkikäteen ajatellen kuningas oli melko halvalla hankkinut yhden pelinappulan lisää suurelle laudalleen. Ehkä jonakin päivänä ylhäissyntyistä northumbrialaista tarvittaisiin. Alfred lähettää Uhtredin mukamas opettamaan merisodankäyntiä laivojensa miehistöille ja isä Willibald lähtee hänen mukaansa sielunhoitajaksi. Heidät sijoitetaan Heahengelille, Arkkienkelille. Alfred suosii uskonnollista nimipolitiikkaa laivojensa suhteen. Laivan kapteenin nimi on Werferth ja sotureita johtaa yrmeä, vanha jäärä nimeltä Leofric, joka kutsuu Uhtredia persläveksi tai endwerciksi, joka tarkoittaa peräpukamaa. Hän vähättelee Uhtredin taistelukokemuksia. Uhtred pitää yksipuolisesti Leofricista senkin jälkeen, kun tämä hakkaa hänet taisteluharjoituksessa.

Kahdeksas luku

Vuoden 875 keväällä, kesällä tai syksyllä ei kuulu tanskalaisten suurhyökkäystä, mutta yksittäisiä ryösteleviä venekuntia kyllä. Ensimmäisessä kohtaamisessa tanskalaislaivan kanssa Heahengelin miehistö jää tappiolle, kun tanskalaiset jousimiehet tikkaavat kannen ja lohikäärmelaiva puskee airot katki. Leofric haluaa jousiampujia ja Uhtred hankkii heitä julistamalla jousiammuntakisan käyttäen yhtä kultakolikoistaan pääpalkintona. Kymmeniä taitavimpia jousiampujia pakkovärvätään laivoille. Heahengelillä heitä on kaksitoista ja he protestoivat osaansa, kunnes Leofricin karjunta saa heidät toisiin aatoksiin. Äsken karannut tanskalaislaiva saadaan kaapattua ja 45 viikinkiä surmattua jousimiesten ja paremman taktiikan avulla. Laivalta löydetään luostarista ryöstettyä hopeaa ja äkkirikastuneista jousimiehistä vain kaksi haluaa palata maihin.

Keskikesällä kuningas Alfred tulee tarkastamaan laivueensa. Kuultuaan seitsemästä tanskalaislaivasta Heilincigaen lähellä, Alfred määrää laivueen vesille. Hän astuu Heahengelin kannelle Beoccan kanssa. Pappia ei miellytä se, että Uhtred seisoo voimakkaan näköisenä perämelassa; kokemuksen oli määrä saada nuorukainen nöyremmäksi. Beocca suosittelee Uhtredille avioliittoa erään Defnascirissa asuvan naisen kanssa. Uhtredista Mildrith ei kuulosta lupaavalta morsianehdokkaalta. Viikingit ovat jääneet jumiin Heilincigaen saaren lähettyville. Alfred määrää laivat hyökkäämään heti Leofricin vastustuksesta huolimatta. Uhtred näkee laivojen joukossa Tuulikäärmeen. He pääsevät maihin, muodostavat kilpimuurin ja alkavat surmata tanskalaisia. Kun nousuvesi alkaa irrottaa laivoja, tanskalaiset vetäytyvät niille. Uhtred näkee Ragnarin ja huutaa hänen nimeään kypäränsä riisuen. Ragnar sopii huutaen treffit samaan paikkaan seuraavan päivän illaksi. Alfredille Uhtred väittää huutaneensa vain solvauksia. Tämä kutsuu Uhtredin luokseen sitten kun vuosi on kulunut, mutta asettaa joukkojensa komentamisen ehdoksi luku- ja kirjoitustaidon.

Seuraavana päivänä Uhtred ja Brida hankkiutuvat takaisin saarelle ja kohtaavat Ragnarin. Tämä kohtelee Uhtredia kuin veljeään, kun on saanut varmistuksen siitä, ettei Uhtred ollut surmannut hänen isäänsä. Hän saa kuulla Thyrasta ja vannoo kostoa Kjartanille. Ragnar kutsuu Uhtredin mukaansa, mutta tämä ei voi lähteä ennen palvelusaikansa päättymistä. Brida sen sijaan lähtee Ragnarin matkaan, koska hän on kyllästynyt odottamaan Uthredia maissa, inhoamassaan Wessexissä. He antavat Ragnarille nahkapussin, jossa on Ragnar vanhemman aarteen jäänteet. Hän antaa sen takaisin Uhtredille, astuu laivaan Bridan kanssa ja jättää Uhtredin yksin itkemään.

Syysmyrskyjen tultua Alfredin laivasto pannaan talviteloille. Wintanceasterissa eräässä majatalossa Uhtred juttelee tulevaisuudestaan Leofricin kanssa. Tämä kehottaa Uhtredia lykkäämään verikostoaan vähemmän kiireellisenä asiana ja kehottaa jäämään Alfredin palvelukseen sotapäälliköksi. Itse hän ei pysty oppimaan lukemaan, eikä hän ole ylimyskään. Uhtred jää puntaroimaan vaihtoehtojaan ja seuraavana päivänä he ratsastavat Cippanhamiin.
[/tiivistelmä]

No, Fitz Uljas pääsi sitten prinssi Totuuden laivalle taistelemaan punalaivoja vastaan. Eiku hetkinen...

Viikinkilaivoja on satamäärin ja englantilaiskippoja vain parikymmentä. Ennen suurhyökkäyksen alkamista merisodankäynnillä kuitenkin saadaan ainakin häirittyä viikinkejä. Tanskalaiset kärsivät kautta linjan tehokkaan keskusjohdon puutteesta. Yksikään viikinkipäällikkö ei pysty alistamaan kaikkia tahtoonsa ja sotaretkilläkin näennäisesti ylin päällikkö on riippuvainen alemmista päälliköistä, jotka osallistuvat sotatoimiin miten heitä huvittaa. Jos tanskalaisilla olisi yksi vahva ylipäällikkö, wessexiläisillä ei olisi mitään mahdollisuuksia. Alfredin laivatkin olisi tähän mennessä upotettu ja telakat poltettu.

Leofric sai Uhtredin tosissaan miettimään tulevaisuuttaan. Ragnar vanhemman kuolema toi hänet ensin kylmäkiskoisten sukulaisten luo ja sitten vuodeksi Alfredin merijalkaväkeen, mutta mitä hän tekee tulevaisuudessa? Lyöttäytyy yhteen Ragnar nuoremman kanssa? Mitä sen jälkeen? Tyytyykö hän olemaan Bebbanburgin nimellinen valtias? Kuka tahansa kuljeskeleva tanskalainen voisi vaatia häneltä hopeaa ja ruokaa. Kuningas Alfred tarjoaa hänelle sotapäällikön paikkaa, muttei ilmaiseksi. Oppineisuuden alkeet pitäisi omaksua ja ehkä naimisiinkin mennä. Niin Beocca ainakin vihjaili. Alfredin mielestä on hyvä, että hänen miehensä asettuvat aloilleen.]]> http://keskustelu.kontu.info/Konnun_toimintakatkos_ke-to_y%C3%B6n%C3%A4 Mon, 14 May 2012 15:54:23 +0300 http://keskustelu.kontu.info/Konnun_toimintakatkos_ke-to_y%C3%B6n%C3%A4 http://keskustelu.kontu.info/VK_5-6 Fri, 11 May 2012 15:02:01 +0300 http://keskustelu.kontu.info/VK_5-6 Viides luku

Kjartan on Sven-poikineen noussut merkittävään asemaan nukkekuningas Egbertin tanskalaisessa henkivartiostossa. Hän haluaisi yhä palvella Ragnaria, muttei ilmaise halukkuuttaan yhtä nöyrästi kuin aiemmin. Ragnar on kuitenkin korvannut hänet uudella laivamestarilla, Thorbjørnillä, jolla riittää villejä juttuja kaukaisista maista. Päähyökkäystä Wessexiin johtaa Ubban ja Ivarin veli Halfdan, jota Ragnar pitää harkitsemattomana hölmönä. Ragnar on laivueen päällikkö matkaten Temes-jokea vastavirtaan. He pysähtyvät suureen Lundene-kaupunkiin useaksi viikoksi sydäntalvea odottamaan. Kukaan ei käy sotaa keskellä talvea ja wessexiläiset on tarkoitus yllättää nukkumasta. Talvipäivänseisauksen jälkeen päälliköt kokoontuvat päättämään kaikkiaan yli kahdentuhannen miehen armeijan lähdöstä. Paikalle tulee myös kreivi Guthrum Epäonninen, synkkä mustiin pukeutunut mies, joka kantaa hiuksissaan äitinsä kullattua kylkiluuta. Ragnar ilmoittaa hänelle, että he ovat päättäneet hyökätä länteen. Guthrum haluaa mukaan mustine sotureineen.

Joukot linnoittavat Readingumin tukikohdakseen. Muonavaroista on puutetta ja erityisesti hevosten rehusta. Ruokaa etsivä tanskalaisjoukko törmää ealdorman Æthelwulfin johtamiin Berrocsiren miehiin ja häviää kahakan. Æthelwulf on tullut eteläisestä Merciasta, jossa tanskalaisten ote ei ole kovin tiukka. Uhtred arvelee, että Æthelwulf on hänen enonsa. Kahakan rohkaisemana Wessexin armeija hyökkää Readingumiin. Uhtred miltei jää Bridan kanssa ratsumiesten saaliiksi heinänhakuretkellä, mutta he pääsevät karkuun, aseistautuvat ja Ragnarin kielloista huolimatta hakeutuvat eturintamaan. Tanskalaiset eivät jää muurinsa taakse, vaan muodostavat kilpimuurin ja ryntäävät päin vihollista. Ankaran taistelun jälkeen wessexiläiset lähtevät pakoon, mutta Æthelwulf kaatuu taistelussa. Paljon myöhemmin hän on toden totta paljastuva Uhtredin enoksi.

Neljä päivää Readingumin taistelun jälkeen armeija lähtee kukistamaan wessexiläisiä. Rorik on taas sairas ja jää tukikohtaan pienen laivoja vahtivan soturijoukon kanssa. Æscin kukkulalla tanskalaiset häviävät taistelun ja pääsevät hädin tuskin vetäytymään takaisin Readingumiin. Kokemus herättää jotain Uhtredin sielussa, sillä tähän asti hän on nähnyt tanskalaiset vain voitokkaina ja englantilaiset heikkoina.

Kuudes luku

Seuraavan puolen vuoden aikana tanskalaiset kurittavat wessexiläisiä, mutta eivät onnistu kukistamaan heitä lopullisesti. Kuningas Æthelred kuolee haavoihinsa ja hänen poikansa Æthelwold ei ole tarpeeksi vanha hallitsijaksi. Hän joutuu pikkuveljineen takaisin kouluun, kun Alfred kohoaa kuninkaaksi. Ensimmäisenä tekonaan tuore kuningas ehdottaa neuvotteluja Halfdanille. Ne pidetään Baðumissa, jonne Uhtredkin lähtee Ragnarin, Ravnin ja Bridan kanssa. Rorik on yhä sairas ja jää Readingumiin. Uhtred ja Brida ovat rentoutumassa roomalaisten rakentamassa kylpylässä, kun Beocca löytää heidät altaasta ja ehdottaa pakoa tanskalaisten kynsistä. Uhtred valehtelee, että Brida on kuningas Edmundin sisarentytär. Neuvotteluissa tanskalaiset yrittävät ladella wessexiläisille samanlaiset ehdot kuin jo valloittamilleen maille, mutta Alfred ei taivu antautumaan. Lopulta Halfdan suostuu viemään armeijansa pois Wessexistä hopeaa vastaan, kunhan vain Readingum saa jäädä heidän tukikohdakseen ja sinne toimitetaan ruokaa ja rehua kunnes kaikki hopea on maksettu. Sitten he hylkäävät tukikohdan ja palaavat Northumbriaan.

Uhtred ja Brida ovat jälleen uimassa päivää ennen neuvottelujen päättymistä ja heidät siepataan. Hyvää tarkoittava isä Beocca on sieppauksen takana. Heidät viedään Alfredin vaimon Ælswithin luokse. Hän kuulustelee epäluuloisena Bridan sukujuuria ja tämä valehtelee olevansa kuningas Edmundin äpärätytär. Ælswithin mukaan Bridan suonissa virtaava kuninkaallinen veri on synnin tahrimaa, joten on parasta, että hänet lukitaan johonkin nunnaluostariin loppuiäkseen. Brida on nöyrtyvinään päätökseen. Ilta-aterialla kuningas Alfredin kanssa päätetään, että Uhtred lähetetään Winburnasiin munkkien huomaan lukemaan oppimaan. Seuraavana aamuna nuoret lähetetään matkaan tusinan soturin ja isä Willibaldin seurassa. Ensimmäisessä kylässä soturit alkavat juoda olutta ja pelata noppaa, kun taas isä Willibald nukahtaa auringossa. Uhtred ja Brida pakenevat pohjoiseen. He pääsevät Readingumiin Rorikin hautajaisroviolle. Kun tanskalaiset ovat saaneet hopeansa, he vetäytyvät Lundenen kautta pohjoiseen seuraavana keväänä, jolloin Uhtred on kuusitoistavuotias. Kotimatkalla hän oppii käyttämään Ragnarin laivan perämelaa ja Ragnar julistaa hänet toiseksi pojakseen.

Eoferwicissa Kjartan järjestää Ragnarille tympeän tervetulotoivotuksen, mutta taipuu yhteistyökykyiseksi kun Ragnar haastaa hänet kaksintaisteluun. Northumbriassa on ollut levottomuuksia, mutta Kjartan on rauhoittanut ne miekallaan. Ragnar menee kotiin ja hautaa poikansa tuhkan. Pian neljätoistavuotiaan Thyran, Ragnarin tyttären, häitä aletaan suunnitella. Keskikesällä kreivi Guthrum tulee käymään ja Ragnar vannoo aikanaan hyökkäävänsä hänen kanssaan Wessexiin. Guthrum kertoo oudoista kapinahuhuista, joita hän on kuullut Kjartanilta. Myöhemmin huhuja nukkekuningas Egbertin kapina-aikeista alkaa tulla niin paljon, että monarkki pakenee peloissaan Mercian kuningas Bughredin luokse, koska tämän on annettu pitää oma henkivartiostonsa. Dunholmin Ricsigista tulee uusi kuningas ja Kjartan pääsee ryöstämään "kapinalliset" luostarit kohoten yhä rikkaammaksi ja vaikutusvaltaisemmaksi mieheksi. Toisaalla seppä Ealdwulf suostuu tekemään Uhtredille lyhyemmän miekan käytettäväksi kilpimuurissa taistelussa. Sen tämä ristii Ampiaisenpistoksi. Keskitalven juhlassa Thyra menisi naimisiin ja hääpäivän vastaisena yönä Uhtred ja Brida ovat vahtimassa hiilikekoa, kun he kuulevat outoa liikettä ympäristöstä. He onnistuvat piiloutumaan sadan miehen joukolta, joka sytyttää Ragnarin talon tuleen ja surmaa kaikki ulos ryntäävät, paitsi Thyraa, jonka Sven tainnuttaa ja ryöstää mukaansa. Aamulla miehet vievät mukanaan kaiken arvokkaan ja Uhtred uskaltautuu etsimään raunioista syötävää Bridan kanssa. Brida näyttää Uhtredille Ragnarin kulta-aarteen kätköpaikan. Uhtred aikoo lähteä Merciaan sukulaistensa luokse.

[/tiivistelmä]

Näin kerrottiin seuraavista kappaleista viikon myöhässä, koska tämä lukupiiri on saanut varsin vähäistä mielenkiintoa osakseen. Täksi päiväksi suunnitellut kappaleet alustan ehtiessäni, jollei niitäkään kukaan muu nappaa.

Uhtredista on nyt tullut nuori mies ja kirjailija surmautti Ragnarin tarpeettomana isähahmona, joka olisi vain sitonut Uhtredin tanskalaisiin. Ilman Ragnaria hänellä ei ole sijaa valloittajien joukossa, joten hänen on etsittävä onneaan oman kansansa keskuudesta. Mutta hyväksyvätkö englantilaiset hänet sekaansa? Isä Beocca tekisi mielellään hänestä papin, mutta Uhtred haluaa olla soturi. Kuka luottaa häneen tarpeeksi ottaakseen hänet joukkoonsa?]]> Viides luku

Kjartan on Sven-poikineen noussut merkittävään asemaan nukkekuningas Egbertin tanskalaisessa henkivartiostossa. Hän haluaisi yhä palvella Ragnaria, muttei ilmaise halukkuuttaan yhtä nöyrästi kuin aiemmin. Ragnar on kuitenkin korvannut hänet uudella laivamestarilla, Thorbjørnillä, jolla riittää villejä juttuja kaukaisista maista. Päähyökkäystä Wessexiin johtaa Ubban ja Ivarin veli Halfdan, jota Ragnar pitää harkitsemattomana hölmönä. Ragnar on laivueen päällikkö matkaten Temes-jokea vastavirtaan. He pysähtyvät suureen Lundene-kaupunkiin useaksi viikoksi sydäntalvea odottamaan. Kukaan ei käy sotaa keskellä talvea ja wessexiläiset on tarkoitus yllättää nukkumasta. Talvipäivänseisauksen jälkeen päälliköt kokoontuvat päättämään kaikkiaan yli kahdentuhannen miehen armeijan lähdöstä. Paikalle tulee myös kreivi Guthrum Epäonninen, synkkä mustiin pukeutunut mies, joka kantaa hiuksissaan äitinsä kullattua kylkiluuta. Ragnar ilmoittaa hänelle, että he ovat päättäneet hyökätä länteen. Guthrum haluaa mukaan mustine sotureineen.

Joukot linnoittavat Readingumin tukikohdakseen. Muonavaroista on puutetta ja erityisesti hevosten rehusta. Ruokaa etsivä tanskalaisjoukko törmää ealdorman Æthelwulfin johtamiin Berrocsiren miehiin ja häviää kahakan. Æthelwulf on tullut eteläisestä Merciasta, jossa tanskalaisten ote ei ole kovin tiukka. Uhtred arvelee, että Æthelwulf on hänen enonsa. Kahakan rohkaisemana Wessexin armeija hyökkää Readingumiin. Uhtred miltei jää Bridan kanssa ratsumiesten saaliiksi heinänhakuretkellä, mutta he pääsevät karkuun, aseistautuvat ja Ragnarin kielloista huolimatta hakeutuvat eturintamaan. Tanskalaiset eivät jää muurinsa taakse, vaan muodostavat kilpimuurin ja ryntäävät päin vihollista. Ankaran taistelun jälkeen wessexiläiset lähtevät pakoon, mutta Æthelwulf kaatuu taistelussa. Paljon myöhemmin hän on toden totta paljastuva Uhtredin enoksi.

Neljä päivää Readingumin taistelun jälkeen armeija lähtee kukistamaan wessexiläisiä. Rorik on taas sairas ja jää tukikohtaan pienen laivoja vahtivan soturijoukon kanssa. Æscin kukkulalla tanskalaiset häviävät taistelun ja pääsevät hädin tuskin vetäytymään takaisin Readingumiin. Kokemus herättää jotain Uhtredin sielussa, sillä tähän asti hän on nähnyt tanskalaiset vain voitokkaina ja englantilaiset heikkoina.

Kuudes luku

Seuraavan puolen vuoden aikana tanskalaiset kurittavat wessexiläisiä, mutta eivät onnistu kukistamaan heitä lopullisesti. Kuningas Æthelred kuolee haavoihinsa ja hänen poikansa Æthelwold ei ole tarpeeksi vanha hallitsijaksi. Hän joutuu pikkuveljineen takaisin kouluun, kun Alfred kohoaa kuninkaaksi. Ensimmäisenä tekonaan tuore kuningas ehdottaa neuvotteluja Halfdanille. Ne pidetään Baðumissa, jonne Uhtredkin lähtee Ragnarin, Ravnin ja Bridan kanssa. Rorik on yhä sairas ja jää Readingumiin. Uhtred ja Brida ovat rentoutumassa roomalaisten rakentamassa kylpylässä, kun Beocca löytää heidät altaasta ja ehdottaa pakoa tanskalaisten kynsistä. Uhtred valehtelee, että Brida on kuningas Edmundin sisarentytär. Neuvotteluissa tanskalaiset yrittävät ladella wessexiläisille samanlaiset ehdot kuin jo valloittamilleen maille, mutta Alfred ei taivu antautumaan. Lopulta Halfdan suostuu viemään armeijansa pois Wessexistä hopeaa vastaan, kunhan vain Readingum saa jäädä heidän tukikohdakseen ja sinne toimitetaan ruokaa ja rehua kunnes kaikki hopea on maksettu. Sitten he hylkäävät tukikohdan ja palaavat Northumbriaan.

Uhtred ja Brida ovat jälleen uimassa päivää ennen neuvottelujen päättymistä ja heidät siepataan. Hyvää tarkoittava isä Beocca on sieppauksen takana. Heidät viedään Alfredin vaimon Ælswithin luokse. Hän kuulustelee epäluuloisena Bridan sukujuuria ja tämä valehtelee olevansa kuningas Edmundin äpärätytär. Ælswithin mukaan Bridan suonissa virtaava kuninkaallinen veri on synnin tahrimaa, joten on parasta, että hänet lukitaan johonkin nunnaluostariin loppuiäkseen. Brida on nöyrtyvinään päätökseen. Ilta-aterialla kuningas Alfredin kanssa päätetään, että Uhtred lähetetään Winburnasiin munkkien huomaan lukemaan oppimaan. Seuraavana aamuna nuoret lähetetään matkaan tusinan soturin ja isä Willibaldin seurassa. Ensimmäisessä kylässä soturit alkavat juoda olutta ja pelata noppaa, kun taas isä Willibald nukahtaa auringossa. Uhtred ja Brida pakenevat pohjoiseen. He pääsevät Readingumiin Rorikin hautajaisroviolle. Kun tanskalaiset ovat saaneet hopeansa, he vetäytyvät Lundenen kautta pohjoiseen seuraavana keväänä, jolloin Uhtred on kuusitoistavuotias. Kotimatkalla hän oppii käyttämään Ragnarin laivan perämelaa ja Ragnar julistaa hänet toiseksi pojakseen.

Eoferwicissa Kjartan järjestää Ragnarille tympeän tervetulotoivotuksen, mutta taipuu yhteistyökykyiseksi kun Ragnar haastaa hänet kaksintaisteluun. Northumbriassa on ollut levottomuuksia, mutta Kjartan on rauhoittanut ne miekallaan. Ragnar menee kotiin ja hautaa poikansa tuhkan. Pian neljätoistavuotiaan Thyran, Ragnarin tyttären, häitä aletaan suunnitella. Keskikesällä kreivi Guthrum tulee käymään ja Ragnar vannoo aikanaan hyökkäävänsä hänen kanssaan Wessexiin. Guthrum kertoo oudoista kapinahuhuista, joita hän on kuullut Kjartanilta. Myöhemmin huhuja nukkekuningas Egbertin kapina-aikeista alkaa tulla niin paljon, että monarkki pakenee peloissaan Mercian kuningas Bughredin luokse, koska tämän on annettu pitää oma henkivartiostonsa. Dunholmin Ricsigista tulee uusi kuningas ja Kjartan pääsee ryöstämään "kapinalliset" luostarit kohoten yhä rikkaammaksi ja vaikutusvaltaisemmaksi mieheksi. Toisaalla seppä Ealdwulf suostuu tekemään Uhtredille lyhyemmän miekan käytettäväksi kilpimuurissa taistelussa. Sen tämä ristii Ampiaisenpistoksi. Keskitalven juhlassa Thyra menisi naimisiin ja hääpäivän vastaisena yönä Uhtred ja Brida ovat vahtimassa hiilikekoa, kun he kuulevat outoa liikettä ympäristöstä. He onnistuvat piiloutumaan sadan miehen joukolta, joka sytyttää Ragnarin talon tuleen ja surmaa kaikki ulos ryntäävät, paitsi Thyraa, jonka Sven tainnuttaa ja ryöstää mukaansa. Aamulla miehet vievät mukanaan kaiken arvokkaan ja Uhtred uskaltautuu etsimään raunioista syötävää Bridan kanssa. Brida näyttää Uhtredille Ragnarin kulta-aarteen kätköpaikan. Uhtred aikoo lähteä Merciaan sukulaistensa luokse.

[/tiivistelmä]

Näin kerrottiin seuraavista kappaleista viikon myöhässä, koska tämä lukupiiri on saanut varsin vähäistä mielenkiintoa osakseen. Täksi päiväksi suunnitellut kappaleet alustan ehtiessäni, jollei niitäkään kukaan muu nappaa.

Uhtredista on nyt tullut nuori mies ja kirjailija surmautti Ragnarin tarpeettomana isähahmona, joka olisi vain sitonut Uhtredin tanskalaisiin. Ilman Ragnaria hänellä ei ole sijaa valloittajien joukossa, joten hänen on etsittävä onneaan oman kansansa keskuudesta. Mutta hyväksyvätkö englantilaiset hänet sekaansa? Isä Beocca tekisi mielellään hänestä papin, mutta Uhtred haluaa olla soturi. Kuka luottaa häneen tarpeeksi ottaakseen hänet joukkoonsa?]]> http://keskustelu.kontu.info/Talisman Wed, 09 May 2012 18:20:07 +0300 http://keskustelu.kontu.info/Talisman Olisikohan kenelläkään hajua, miten sitä pelataan?]]> Olisikohan kenelläkään hajua, miten sitä pelataan?]]> http://keskustelu.kontu.info/Boffereita Sun, 06 May 2012 23:30:02 +0300 http://keskustelu.kontu.info/Boffereita
Olisiko jollain täällä myydä vanhoja bofferiaseita edullisesti, tai pystyisikö joku sellaisia valmistamaan, tai osaisiko neuvoa, mistä sellaisia kannattaisi kysellä? En usko, että itselläni tällä hetkellä aika tai taidot riittävät aseiden valmistamiseen, joten olisi hienoa, jos joku osaisi auttaa tässä asiassa :-)]]>
Olisiko jollain täällä myydä vanhoja bofferiaseita edullisesti, tai pystyisikö joku sellaisia valmistamaan, tai osaisiko neuvoa, mistä sellaisia kannattaisi kysellä? En usko, että itselläni tällä hetkellä aika tai taidot riittävät aseiden valmistamiseen, joten olisi hienoa, jos joku osaisi auttaa tässä asiassa :-)]]> http://keskustelu.kontu.info/Chat_t%C3%A4nne Sat, 05 May 2012 15:02:06 +0300 http://keskustelu.kontu.info/Chat_t%C3%A4nne Olisikohan chatilla tilausta tai mahdollisuuksia täällä Konnussa? Ihmisiä kuitenkin käy aika paljon ja voisi olla mukava jutustella samanhenkisten ihmisten kanssa ihan reaaliajassakin.]]> Olisikohan chatilla tilausta tai mahdollisuuksia täällä Konnussa? Ihmisiä kuitenkin käy aika paljon ja voisi olla mukava jutustella samanhenkisten ihmisten kanssa ihan reaaliajassakin.]]> http://keskustelu.kontu.info/The_Miitti_2012_28_6_-1_7_ohjelma_suunnittelu Wed, 02 May 2012 22:46:52 +0300 http://keskustelu.kontu.info/The_Miitti_2012_28_6_-1_7_ohjelma_suunnittelu http://wiki.kontu.info/Yhdistys:The_Miitti

Kesän The Miitti lähestyy huimaa vauhtia (kaksi kuukautta ja ollaan jo muistelotopikissa!), ja nyt olisikin aika alkaa suunnitella ohjelmaa ja muuta mukavaa tekemistä.

Aikaisempina vuosina mukaan on kulkeutunut lautapelejä, joku on opettanut tansseja, jousiammuntaa, on ollut kankaanpainantaa ja muuta taiteilua, larppeja... Vain mielikuvitus (ja säännöt) ovat rajana!
Tässä topikissa voi ideoida ohjelmaa, kertoa muille mitä pelejä aikoo ottaa mukaan (kaikki eivät näinollen raahaa useita kappaleita samoja pelejä) ja ehdottaa tekemisiä.

Alustavana edellisvuosiin pohjautuvana ohjelmana olisi tällaista:

Torstai
15:00→ Saapuminen
20:00 Infotilaisuus (kaikki osallistuvat)
21:00 Iltapala

Perjantai
10:00-10:30 Aamupuuro (Luontopolku auki aamupalasta la-illan lättyjenpaistoon)
19:00 Infotilaisuus 2 (kaikki osallistuvat)
Grillausta
22:00→ sauna (pojat 22:00-23:00, tytöt 23:00-24:00 ja yhteissauna 24:00→)

Lauantai
9:00-10:00 Aamupala
13:00 Suomen Tolkien-seuran kokous?
15:00-16:00 välipala
19:00 Lettuja
21:00 sauna (tytöt 21:00-22:00, pojat 22:00-23:00, yhteissauna 23:00→)

Sunnuntai
9:30-10:30 Aamupala
10:30-12:00 Siivoaminen
12:00 Luontopolun palkintojenjako
Poistuminen klo 13:00 mennessä]]> http://wiki.kontu.info/Yhdistys:The_Miitti

Kesän The Miitti lähestyy huimaa vauhtia (kaksi kuukautta ja ollaan jo muistelotopikissa!), ja nyt olisikin aika alkaa suunnitella ohjelmaa ja muuta mukavaa tekemistä.

Aikaisempina vuosina mukaan on kulkeutunut lautapelejä, joku on opettanut tansseja, jousiammuntaa, on ollut kankaanpainantaa ja muuta taiteilua, larppeja... Vain mielikuvitus (ja säännöt) ovat rajana!
Tässä topikissa voi ideoida ohjelmaa, kertoa muille mitä pelejä aikoo ottaa mukaan (kaikki eivät näinollen raahaa useita kappaleita samoja pelejä) ja ehdottaa tekemisiä.

Alustavana edellisvuosiin pohjautuvana ohjelmana olisi tällaista:

Torstai
15:00→ Saapuminen
20:00 Infotilaisuus (kaikki osallistuvat)
21:00 Iltapala

Perjantai
10:00-10:30 Aamupuuro (Luontopolku auki aamupalasta la-illan lättyjenpaistoon)
19:00 Infotilaisuus 2 (kaikki osallistuvat)
Grillausta
22:00→ sauna (pojat 22:00-23:00, tytöt 23:00-24:00 ja yhteissauna 24:00→)

Lauantai
9:00-10:00 Aamupala
13:00 Suomen Tolkien-seuran kokous?
15:00-16:00 välipala
19:00 Lettuja
21:00 sauna (tytöt 21:00-22:00, pojat 22:00-23:00, yhteissauna 23:00→)

Sunnuntai
9:30-10:30 Aamupala
10:30-12:00 Siivoaminen
12:00 Luontopolun palkintojenjako
Poistuminen klo 13:00 mennessä]]> http://keskustelu.kontu.info/The_Miitti_2012_28_6_-1_7 Wed, 02 May 2012 14:10:03 +0300 http://keskustelu.kontu.info/The_Miitti_2012_28_6_-1_7 Hei kaikki ystävät ja kylänmiehet! 
Ensi kesän The Miitti on järjestyksessään jo yhdestoista. Tervetulleita mukaan ovat niin Suomen Tolkien-seuran jäsenet kuin kaikki muutkin kontulaiset. Osallistuminen ei siis vaadi seuran jäsenyyttä. Ikäraja on 14 vuotta (1998 syntyneet pääsevät mukaan), mutta tätä nuorempi voi myös tulla aikuisen kontulaisen sukulaisen seurassa.

Ajankohta on siis 28.6.-1.7.2012.
Miittipaikkana on tänä vuonna Miehikkälässä sijaitseva Lapjärven leirikeskus.
Osoite Lapjärventie 390, 49760 SUUR-MIEHIKKÄLÄ
Google Maps ei ainakaan tuntunut ihan ymmärtävän sijaintia, mutta pienen virtuaalimatkailun jälkeen löytää itsensä tällaisesta risteyksestä.

Majoitustiloja on 2, päärakennus (28 hlöä) ja saunapirtti (10 hlöä). Näistä paikoista 6 on varattu tänä vuonna järjestäjille. Lisäksi omilla patjoilla ym. makuuvarusteilla saa majoittua ylikin ko. määrän.
Majoitustiloissa on sängyt, patjat, viltit ja tyynyt, eli omat lakanat tarvii mukaan. Sisävessat ja peseytymistilat, keittiö kummassakin rakennuksessa. Eowynofmay kävi paikan päällä viime vuonna ja laittoi toiseen topikkiin kuviakin.

Ilmoittautuminen ja maksaminen

Edellisvuosien tapaan saapumisvaihtoehtoja on kaksi; torstai tai perjantai.
Suomen Tolkien-seuran jäsenille miittimaksu on hieman alhaisempi. Saadaksesi alennus sinun tulee olla seuran jäsen ilmoittautumishetkellä.
Miittimaksu varmistuu hiukan myöhemmin, mutta liikkunee samoissa summissa kuin viime vuonna (35 euron molemmin puolin).

Maksu kattaa leirikeskuksen vuokran ja yhteiset ruokailut (iltapala perjantaina, aamupala, välipala, grillattavaa ja lettuja lauantaina ja aamupala sunnuntaina).

- Ilmoittautuminen alkaa 4.6.2011 klo 18:00 osoitteessa http://kontu.info/tapahtumat/
- Mukaan mahtuu järjestäjien lisäksi 44 miittiläistä, joista 32 ensimmäistä ovat oikeutettuja leirikeskuksen sänkypaikkaan. Loput osallistujat tuovat oman patjan, tyynyn ja peiton. (Mikäli oman patjan tuominen on vaikeaa/mahdotonta, yritä sopia jonkun toisen miittiläisen kanssa, jos sieltä liikenisi patja lainaan!)
- Maksun eräpäivä on 18.6.2012. Jos ilmoittautuu vasta eräpäivän jälkeen, maksetaan heti.
- Maksuohjeet seuraa perästä

- Varasijoista: Varasijoille mielivät ilmoittautuvat myös ilmoittautumiskaavakkeella. Maksuohjeet tulevat sähköpostiin jo valmiiksi jos paikka vaikka aukeaisikin. Paikan vapautuessa varalistan ensimmäiselle henkilölle laitetaan asiasta yksäriä ja hän maksaa ohjeiden mukaan normaalisti. Eräpäivän jälkeen ilmoittautuminen kaavakkeella ei onnistu, silloin ota yhteyttä Jasdriliin (tapahtumavastaava).
- Peruuttamisesta: Ennen eräpäivää 18.6. peruuttaville palautetaan miittimaksu. Eräpäivän jälkeen perutusta osallistumisesta veloitetaan täysi hinta. Ennen eräpäivää osallistumisensa voi perua vapaasti.
- Maksujen myöhästelystä: Eräpäivän jälkeen kaikki maksua maksamattomat henkilöt poistetaan miitistä eivätkä he voi enää osallistua tähän miittiin. He siirtyvät myös "miittiläisten mustalle listalle". Eli myöskään tuleviin seuran tapahtumiin ei ole asiaa ennenkuin vanha "rästi" on suoritettu. Maksujen kanssa otamme toki huomioon sen, että eräpäivänä maksetut maksut näkyvät tilillä muutaman päivän viiveellä.

HUOM. KAIKKI ALLE 18-VUOTIAAT!
Sääntöjen mukaan kaikilta ala-ikäisiltä osallistujilta vaaditaan vanhempien kirjallinen lupa tapahtumaan osallistumisesta.
Kun olet ilmoittautunut, tulosta vastuuvapautuskaavake, joka on periaatteessa siis lupalappu vanhemmalta. Ota se mukaasi miittiin ja anna järjestäjälle. Vanhempien lupa vaaditaan kaikilta alle 18-vuotiailta. Jos et toimita sitä postitse tai ota sitä mukaasi miittiin, sinut voidaan poistaa tapahtumasta.

Tapahtuma noudattaa Suomen Tolkien-seuran sääntöjä. Säännöt luettavissa täältä. Jos tulee kysyttävää, järjestäjät vastaavat mielellään. Heihin saa yhteyden esim. yksityisviestillä, tapahtumavastaavalle voi laittaa myös sähköpostia tapahtumavastaava@suomentolkienseura.fi

Järjestäjät vuonna 2012:
Jasdril (tapahtumavastaava)
Jaamar
Nova
Haltiamieli
Lehtokuusama (Keittiövastaava)]]> Hei kaikki ystävät ja kylänmiehet! 
Ensi kesän The Miitti on järjestyksessään jo yhdestoista. Tervetulleita mukaan ovat niin Suomen Tolkien-seuran jäsenet kuin kaikki muutkin kontulaiset. Osallistuminen ei siis vaadi seuran jäsenyyttä. Ikäraja on 14 vuotta (1998 syntyneet pääsevät mukaan), mutta tätä nuorempi voi myös tulla aikuisen kontulaisen sukulaisen seurassa.

Ajankohta on siis 28.6.-1.7.2012.
Miittipaikkana on tänä vuonna Miehikkälässä sijaitseva Lapjärven leirikeskus.
Osoite Lapjärventie 390, 49760 SUUR-MIEHIKKÄLÄ
Google Maps ei ainakaan tuntunut ihan ymmärtävän sijaintia, mutta pienen virtuaalimatkailun jälkeen löytää itsensä tällaisesta risteyksestä.

Majoitustiloja on 2, päärakennus (28 hlöä) ja saunapirtti (10 hlöä). Näistä paikoista 6 on varattu tänä vuonna järjestäjille. Lisäksi omilla patjoilla ym. makuuvarusteilla saa majoittua ylikin ko. määrän.
Majoitustiloissa on sängyt, patjat, viltit ja tyynyt, eli omat lakanat tarvii mukaan. Sisävessat ja peseytymistilat, keittiö kummassakin rakennuksessa. Eowynofmay kävi paikan päällä viime vuonna ja laittoi toiseen topikkiin kuviakin.

Ilmoittautuminen ja maksaminen

Edellisvuosien tapaan saapumisvaihtoehtoja on kaksi; torstai tai perjantai.
Suomen Tolkien-seuran jäsenille miittimaksu on hieman alhaisempi. Saadaksesi alennus sinun tulee olla seuran jäsen ilmoittautumishetkellä.
Miittimaksu varmistuu hiukan myöhemmin, mutta liikkunee samoissa summissa kuin viime vuonna (35 euron molemmin puolin).

Maksu kattaa leirikeskuksen vuokran ja yhteiset ruokailut (iltapala perjantaina, aamupala, välipala, grillattavaa ja lettuja lauantaina ja aamupala sunnuntaina).

- Ilmoittautuminen alkaa 4.6.2011 klo 18:00 osoitteessa http://kontu.info/tapahtumat/
- Mukaan mahtuu järjestäjien lisäksi 44 miittiläistä, joista 32 ensimmäistä ovat oikeutettuja leirikeskuksen sänkypaikkaan. Loput osallistujat tuovat oman patjan, tyynyn ja peiton. (Mikäli oman patjan tuominen on vaikeaa/mahdotonta, yritä sopia jonkun toisen miittiläisen kanssa, jos sieltä liikenisi patja lainaan!)
- Maksun eräpäivä on 18.6.2012. Jos ilmoittautuu vasta eräpäivän jälkeen, maksetaan heti.
- Maksuohjeet seuraa perästä

- Varasijoista: Varasijoille mielivät ilmoittautuvat myös ilmoittautumiskaavakkeella. Maksuohjeet tulevat sähköpostiin jo valmiiksi jos paikka vaikka aukeaisikin. Paikan vapautuessa varalistan ensimmäiselle henkilölle laitetaan asiasta yksäriä ja hän maksaa ohjeiden mukaan normaalisti. Eräpäivän jälkeen ilmoittautuminen kaavakkeella ei onnistu, silloin ota yhteyttä Jasdriliin (tapahtumavastaava).
- Peruuttamisesta: Ennen eräpäivää 18.6. peruuttaville palautetaan miittimaksu. Eräpäivän jälkeen perutusta osallistumisesta veloitetaan täysi hinta. Ennen eräpäivää osallistumisensa voi perua vapaasti.
- Maksujen myöhästelystä: Eräpäivän jälkeen kaikki maksua maksamattomat henkilöt poistetaan miitistä eivätkä he voi enää osallistua tähän miittiin. He siirtyvät myös "miittiläisten mustalle listalle". Eli myöskään tuleviin seuran tapahtumiin ei ole asiaa ennenkuin vanha "rästi" on suoritettu. Maksujen kanssa otamme toki huomioon sen, että eräpäivänä maksetut maksut näkyvät tilillä muutaman päivän viiveellä.

HUOM. KAIKKI ALLE 18-VUOTIAAT!
Sääntöjen mukaan kaikilta ala-ikäisiltä osallistujilta vaaditaan vanhempien kirjallinen lupa tapahtumaan osallistumisesta.
Kun olet ilmoittautunut, tulosta vastuuvapautuskaavake, joka on periaatteessa siis lupalappu vanhemmalta. Ota se mukaasi miittiin ja anna järjestäjälle. Vanhempien lupa vaaditaan kaikilta alle 18-vuotiailta. Jos et toimita sitä postitse tai ota sitä mukaasi miittiin, sinut voidaan poistaa tapahtumasta.

Tapahtuma noudattaa Suomen Tolkien-seuran sääntöjä. Säännöt luettavissa täältä. Jos tulee kysyttävää, järjestäjät vastaavat mielellään. Heihin saa yhteyden esim. yksityisviestillä, tapahtumavastaavalle voi laittaa myös sähköpostia tapahtumavastaava@suomentolkienseura.fi

Järjestäjät vuonna 2012:
Jasdril (tapahtumavastaava)
Jaamar
Nova
Haltiamieli
Lehtokuusama (Keittiövastaava)]]> http://keskustelu.kontu.info/Hobbit_-_footage Sun, 29 Apr 2012 21:35:44 +0300 http://keskustelu.kontu.info/Hobbit_-_footage http://www.theonering.net/torwp/2012/04/...-analysis/

Peter Jackson näytti Cinemaconissa 10 minuutin pätkän viimeistelemätöntä materiaalia tulevasta Hobitti-elokuvasta. Pätkää kritisoitiin uskottavuuden puutteesta ja 48 fps videota haukuttiin lyttyyn. Minä ainakin painan nuo villaisella, sillä kaikki erikoistehosteet ja kontrastit eivät olleet vielä valmiita!
Sen sijaan minua ihmetyttää, miten dunedain olisi voinut vangita noitakuninkaan johonkin hautaholviin !? Wut. Aika radikaalia uuden keksimistä. Vähän kuin haltiat Helmin syvänteessä... Aika näyttää, odotan silti yli-inhimmillisellä innolla leffaa. Eihän kaikkea ehdi kymmenessä minuutissa näyttää]]> http://www.theonering.net/torwp/2012/04/...-analysis/

Peter Jackson näytti Cinemaconissa 10 minuutin pätkän viimeistelemätöntä materiaalia tulevasta Hobitti-elokuvasta. Pätkää kritisoitiin uskottavuuden puutteesta ja 48 fps videota haukuttiin lyttyyn. Minä ainakin painan nuo villaisella, sillä kaikki erikoistehosteet ja kontrastit eivät olleet vielä valmiita!
Sen sijaan minua ihmetyttää, miten dunedain olisi voinut vangita noitakuninkaan johonkin hautaholviin !? Wut. Aika radikaalia uuden keksimistä. Vähän kuin haltiat Helmin syvänteessä... Aika näyttää, odotan silti yli-inhimmillisellä innolla leffaa. Eihän kaikkea ehdi kymmenessä minuutissa näyttää]]> http://keskustelu.kontu.info/VK_3-4 Thu, 26 Apr 2012 14:59:26 +0300 http://keskustelu.kontu.info/VK_3-4
Kolmas luku

Joukkojen johtajat neuvottelevat pitkään ja Beocca pääsee jututtamaan Uhtredia. Gytha on raskaana Ælfricille, joka toivoo poikaa vallanperijäksi. Beoccalla on mukanaan Uhtred vanhemman testamentti ja maakirjat, jotka todistavat Uhtred nuoremman ealdormaniksi. Hän oli kyllästynyt Ælfricin nöyryyteen pakanoiden edessä ja lähti etelään etsimään taistelevia englantilaisia. Sellaisia hän löysi Wessexistä ja nyt hän aikoo saada Wessexin maksamaan lunnaat Uhtredista. Tämän pitäisi tavata Alfred, mihin hän saakin luvan Ragnarilta, koska vihollinen on aina hyvä nähdä läheltä. Matkalla Alfredin, kuningas Æthelredin tärkeimmän neuvonantajan, luokse Beocca kertoo tämän käyneen Roomassa ja paavin määränneen hänet kuninkaan perijäksi, ohi Æthelredin vanhimman pojan.

Alfred katsoo Uhtredia vakavasti, mikä saa tämän tuntemaan olonsa epämukavaksi. Myöhemmin hänelle selviää, että Alfred on hyvin älykäs mies, joka ajattelee kaksi kertaa nopeammin kuin muut, mutta myös hyvin vakava ja huumoria ymmärtämätön. Häntä kiinnostaa, millä tavalla Uhtred haluaa olla hyvä poika. Kuriittaan Uhtred siteeraa Beoccaa teltan takana salaa kuuntelemastaan keskustelusta ja puhuu Jumalan kiittämisestä kiusauksien lähettämisen vuoksi. Tämä tekee molempiin miehiin vaikutuksen, vaikka Uhtredin kantamat pakanalliset symbolit inhottavatkin heitä. Uhtred valehtelee pitävänsä niitä vain pakosta ja kärsivänsä toistuvista pahoinpitelyistä. Siksi Uhtred kehottaa Ragnaria lyömään häntä Beoccan katsellessa. Ragnar kasvattaa hänestä soturia ja Alfred haluaisi tehdä hänestä papin. Uhtredin ei tarvitse miettiä kahdesti, kumpi tulevaisuus miellyttää häntä enemmän. Ragnar pyytää hänestä naurettavan suuria lunnaita ja kauppoja ei tule. Merciasta puolestaan tulee tanskalaisten maata ja kuningas Burghredista heidän nukkehallitsijansa. Æthelred ja Alfred poistuvat etelään armeijansa kanssa.

Uhtredin soturinkoulutus aloitetaan ja hän surmaa ensimmäisen villisikansa. Toisella metsästysreissulla hän melkein saa nuolesta ja ampuja pääsee karkuun. Eoferwicissa hän tapaa Ubban ja Ivarin nuorimman veljen Halfdanin. Veljekset suunnittelevat sotaretkeä Itä-Angliaan. Kjartan yrittää päästä jälleen Ragnarin palvelukseen, mutta tämä torjuu hänet kylmästi. Sotaretkellä Uhtred tappaa kimppuunsa hyökänneen itä-anglialaisen ja saa kolmannen käsirenkaansa. Hän saa myös pitää huolta sisukkaasta Brida-nimisestä tytöstä, joka oli vankien joukossa. Saaliiksi saatua olutta juodessaan hän tuntee itsensä tanskalaiseksi.

Ryöstöretkellä Brida vie Uhtredin roomalaisten aikoinaan rakentamalle maatilalle, jossa apotti oli yrittänyt raiskata hänet. Uhtred ihailee roomalaisten arkkitehtuurin tasoa sillä välin kun Brida kaivaa kätkettyjä aarteita hänen miekallaan. Weland yllättää Uhtredin ja välittää terveisiä tämän sedältä. Ælfric on luvannut Welandille vastasyntyneen lapsensa painon verran hopeaa Uhtredin kuolemasta. Bridan kattotiilisade saa Welandin pakenemaan ja tyttö saa käsirenkaan. Lisäksi Ragnar ilmoittaa julkisesti kuohitsevansa Bridaan kajoavan.

Kuningas Edmundin armeija lähestyy viikinkien tukikohtaa ja neljä englantilaislaivaa hyökkää Ubban rannalle vedetyn laivueen kimppuun. He saavat poltettua seitsemän lohikäärmelaivaa ja menettävät taistelussa 68 miestä tanskalaisten kolmeakymmentä vastaan. Vain yksi englantilaisten laiva pääsee pakoon kansi verta lainehtien. Kuningas Edmund ei käytä sekasortoa hyväkseen, vaan marssii pois kuultuaan Ivar Luuttoman hyökkäyksestä maata pitkin.


Neljäs luku

Kuningas Edmund jää tappiolle sodassa ja vetäytyy luostariin. Tanskalaisten johtajat tarjoavat hänelle samaa nukkehallitsijasopimusta kuin muillekin englantilaisille kuninkaille, mutta Edmund haluaa heidän kääntymistään kristityiksi. Luostarin kirkossa on kuva pyhä Sebastianuksesta, joka sai enemmän nuoliosumaa kuin Boromir ja jäi henkiin tullakseen nuijituksi kuoliaaksi. Tanskalaiset tarjoavat Edmundille tilaisuutta todistaa Jumalan ylivertaisuus Odiniin nähden ja häneen ammutaan nuolia. Jos kuningas selviäisi hengissä nuolisateesta, tanskalaiset alistuisivat kasteeseen. Ivar Luuttoman pettymykseksi kuningas kärsii marttyyrikuoleman ja Itä-Anglia alistetaan. Nyt Wessex on enää jäljellä englantilaisista kuningaskunnista.

Tanskalaiset palaavat Eoferwiciin kohtaamaan Northumbriassa kytevät kapinat, mutta ainakin kaupungissa on rauhallista. Dunholmin ealdorman Ricsig on pidättänyt joukon tanskalaisia surmanneita kapinallisia. Kostoksi luostareita hävitetään, koska myös munkit olivat osallistuneet kapinaan. Tanskalaiset surmaavat Ricsigin vangitsemat kapinalliset. Ragnar päättää hyökätä Bebbanburgin lähellä sijaitsevaan Lindisfarenan luostariin. Luostarin apotti toivottaa vieraat sävyisästi tervetulleiksi ja kertoo erään tanskalaisen olevan heidän hoidettavanaan. Mies paljastuu Welandiksi, joka oli väittänyt tappaneensa Uhtredin ja vaati palkkiotaan. Hopearahasäkki harteillaan hänet oli saatettu ulos linnakkeesta ja seppä Ealdwulf oli lyönyt häntä kirveellä. Ragnariin ei tee vaikutusta murhaajan paranteleminen ja kun selviää, että apotti ei ollut estänyt joitain munkkejaan liittymästä kapinaan, hän määrää apotin munkkeineen tapettaviksi. Uhtred ei osallistu surmatöihin, mutta Welandin hän tappaa Ragnarin miekalla. Hän tekee susilipun ja vie Welandin pään setänsä luokse, samaan paikkaan kuin mihin hänen veljensä pää toimitettiin. Seppä Ealdwulf pakenee linnasta ja liittyy Uhtredin seuraan, koska hän on nykyään perheetön. Hän ei pidä tanskalaisista, vaikka he palvovatkin oikeita jumalia. Hän kertoo Uhtredille tämän enosta, ealdorman Æthelwulfista, joka elää Merciassa. Ragnar rakentaa kotiinsa pajan Ealdwulfille. Ragnar nuorempi tulee kylään ja kertoo kuulumisia Irlannista. Uhtred on usein metsässä tekemässä puuhiiltä Bridan kanssa. Tyttö saa ensimmäisen keskenmenonsa, eli he ovat nykyään enemmän kuin ystäviä. Ealdwulf takoo Uhtredille miekan nimeltä Käärmeenhenkäys. On loppukesä, Uhtred on 14-vuotias, on aika purjehtia kohti Wessexiä ja tuhota Englanti lopullisesti.
[/tiivistelmä]

Taas mentiin muutama vuosi eteenpäin Uhtredin elämässä. Ragnar huolehtii hänestä kuin omasta pojastaan ja hän on mukana tekemässä historiaa. Hän olisi voinut paeta Alfredin matkaan, mutta tulevaisuudennäkymät hurskaan neuvonantajan palveluksessa eivät miellyttäneet häntä. Uhtred on surmannut ensimmäiset miehensä, eikä hän kavahda veren vuodattamista. Bridan myötä hän saa tutustua myös naissukupuoleen. Hurja villikissa tytöksi on kuin luotu hänen rinnalleen.]]>
Kolmas luku

Joukkojen johtajat neuvottelevat pitkään ja Beocca pääsee jututtamaan Uhtredia. Gytha on raskaana Ælfricille, joka toivoo poikaa vallanperijäksi. Beoccalla on mukanaan Uhtred vanhemman testamentti ja maakirjat, jotka todistavat Uhtred nuoremman ealdormaniksi. Hän oli kyllästynyt Ælfricin nöyryyteen pakanoiden edessä ja lähti etelään etsimään taistelevia englantilaisia. Sellaisia hän löysi Wessexistä ja nyt hän aikoo saada Wessexin maksamaan lunnaat Uhtredista. Tämän pitäisi tavata Alfred, mihin hän saakin luvan Ragnarilta, koska vihollinen on aina hyvä nähdä läheltä. Matkalla Alfredin, kuningas Æthelredin tärkeimmän neuvonantajan, luokse Beocca kertoo tämän käyneen Roomassa ja paavin määränneen hänet kuninkaan perijäksi, ohi Æthelredin vanhimman pojan.

Alfred katsoo Uhtredia vakavasti, mikä saa tämän tuntemaan olonsa epämukavaksi. Myöhemmin hänelle selviää, että Alfred on hyvin älykäs mies, joka ajattelee kaksi kertaa nopeammin kuin muut, mutta myös hyvin vakava ja huumoria ymmärtämätön. Häntä kiinnostaa, millä tavalla Uhtred haluaa olla hyvä poika. Kuriittaan Uhtred siteeraa Beoccaa teltan takana salaa kuuntelemastaan keskustelusta ja puhuu Jumalan kiittämisestä kiusauksien lähettämisen vuoksi. Tämä tekee molempiin miehiin vaikutuksen, vaikka Uhtredin kantamat pakanalliset symbolit inhottavatkin heitä. Uhtred valehtelee pitävänsä niitä vain pakosta ja kärsivänsä toistuvista pahoinpitelyistä. Siksi Uhtred kehottaa Ragnaria lyömään häntä Beoccan katsellessa. Ragnar kasvattaa hänestä soturia ja Alfred haluaisi tehdä hänestä papin. Uhtredin ei tarvitse miettiä kahdesti, kumpi tulevaisuus miellyttää häntä enemmän. Ragnar pyytää hänestä naurettavan suuria lunnaita ja kauppoja ei tule. Merciasta puolestaan tulee tanskalaisten maata ja kuningas Burghredista heidän nukkehallitsijansa. Æthelred ja Alfred poistuvat etelään armeijansa kanssa.

Uhtredin soturinkoulutus aloitetaan ja hän surmaa ensimmäisen villisikansa. Toisella metsästysreissulla hän melkein saa nuolesta ja ampuja pääsee karkuun. Eoferwicissa hän tapaa Ubban ja Ivarin nuorimman veljen Halfdanin. Veljekset suunnittelevat sotaretkeä Itä-Angliaan. Kjartan yrittää päästä jälleen Ragnarin palvelukseen, mutta tämä torjuu hänet kylmästi. Sotaretkellä Uhtred tappaa kimppuunsa hyökänneen itä-anglialaisen ja saa kolmannen käsirenkaansa. Hän saa myös pitää huolta sisukkaasta Brida-nimisestä tytöstä, joka oli vankien joukossa. Saaliiksi saatua olutta juodessaan hän tuntee itsensä tanskalaiseksi.

Ryöstöretkellä Brida vie Uhtredin roomalaisten aikoinaan rakentamalle maatilalle, jossa apotti oli yrittänyt raiskata hänet. Uhtred ihailee roomalaisten arkkitehtuurin tasoa sillä välin kun Brida kaivaa kätkettyjä aarteita hänen miekallaan. Weland yllättää Uhtredin ja välittää terveisiä tämän sedältä. Ælfric on luvannut Welandille vastasyntyneen lapsensa painon verran hopeaa Uhtredin kuolemasta. Bridan kattotiilisade saa Welandin pakenemaan ja tyttö saa käsirenkaan. Lisäksi Ragnar ilmoittaa julkisesti kuohitsevansa Bridaan kajoavan.

Kuningas Edmundin armeija lähestyy viikinkien tukikohtaa ja neljä englantilaislaivaa hyökkää Ubban rannalle vedetyn laivueen kimppuun. He saavat poltettua seitsemän lohikäärmelaivaa ja menettävät taistelussa 68 miestä tanskalaisten kolmeakymmentä vastaan. Vain yksi englantilaisten laiva pääsee pakoon kansi verta lainehtien. Kuningas Edmund ei käytä sekasortoa hyväkseen, vaan marssii pois kuultuaan Ivar Luuttoman hyökkäyksestä maata pitkin.


Neljäs luku

Kuningas Edmund jää tappiolle sodassa ja vetäytyy luostariin. Tanskalaisten johtajat tarjoavat hänelle samaa nukkehallitsijasopimusta kuin muillekin englantilaisille kuninkaille, mutta Edmund haluaa heidän kääntymistään kristityiksi. Luostarin kirkossa on kuva pyhä Sebastianuksesta, joka sai enemmän nuoliosumaa kuin Boromir ja jäi henkiin tullakseen nuijituksi kuoliaaksi. Tanskalaiset tarjoavat Edmundille tilaisuutta todistaa Jumalan ylivertaisuus Odiniin nähden ja häneen ammutaan nuolia. Jos kuningas selviäisi hengissä nuolisateesta, tanskalaiset alistuisivat kasteeseen. Ivar Luuttoman pettymykseksi kuningas kärsii marttyyrikuoleman ja Itä-Anglia alistetaan. Nyt Wessex on enää jäljellä englantilaisista kuningaskunnista.

Tanskalaiset palaavat Eoferwiciin kohtaamaan Northumbriassa kytevät kapinat, mutta ainakin kaupungissa on rauhallista. Dunholmin ealdorman Ricsig on pidättänyt joukon tanskalaisia surmanneita kapinallisia. Kostoksi luostareita hävitetään, koska myös munkit olivat osallistuneet kapinaan. Tanskalaiset surmaavat Ricsigin vangitsemat kapinalliset. Ragnar päättää hyökätä Bebbanburgin lähellä sijaitsevaan Lindisfarenan luostariin. Luostarin apotti toivottaa vieraat sävyisästi tervetulleiksi ja kertoo erään tanskalaisen olevan heidän hoidettavanaan. Mies paljastuu Welandiksi, joka oli väittänyt tappaneensa Uhtredin ja vaati palkkiotaan. Hopearahasäkki harteillaan hänet oli saatettu ulos linnakkeesta ja seppä Ealdwulf oli lyönyt häntä kirveellä. Ragnariin ei tee vaikutusta murhaajan paranteleminen ja kun selviää, että apotti ei ollut estänyt joitain munkkejaan liittymästä kapinaan, hän määrää apotin munkkeineen tapettaviksi. Uhtred ei osallistu surmatöihin, mutta Welandin hän tappaa Ragnarin miekalla. Hän tekee susilipun ja vie Welandin pään setänsä luokse, samaan paikkaan kuin mihin hänen veljensä pää toimitettiin. Seppä Ealdwulf pakenee linnasta ja liittyy Uhtredin seuraan, koska hän on nykyään perheetön. Hän ei pidä tanskalaisista, vaikka he palvovatkin oikeita jumalia. Hän kertoo Uhtredille tämän enosta, ealdorman Æthelwulfista, joka elää Merciassa. Ragnar rakentaa kotiinsa pajan Ealdwulfille. Ragnar nuorempi tulee kylään ja kertoo kuulumisia Irlannista. Uhtred on usein metsässä tekemässä puuhiiltä Bridan kanssa. Tyttö saa ensimmäisen keskenmenonsa, eli he ovat nykyään enemmän kuin ystäviä. Ealdwulf takoo Uhtredille miekan nimeltä Käärmeenhenkäys. On loppukesä, Uhtred on 14-vuotias, on aika purjehtia kohti Wessexiä ja tuhota Englanti lopullisesti.
[/tiivistelmä]

Taas mentiin muutama vuosi eteenpäin Uhtredin elämässä. Ragnar huolehtii hänestä kuin omasta pojastaan ja hän on mukana tekemässä historiaa. Hän olisi voinut paeta Alfredin matkaan, mutta tulevaisuudennäkymät hurskaan neuvonantajan palveluksessa eivät miellyttäneet häntä. Uhtred on surmannut ensimmäiset miehensä, eikä hän kavahda veren vuodattamista. Bridan myötä hän saa tutustua myös naissukupuoleen. Hurja villikissa tytöksi on kuin luotu hänen rinnalleen.]]> http://keskustelu.kontu.info/Robin_Hobb Tue, 24 Apr 2012 22:45:46 +0300 http://keskustelu.kontu.info/Robin_Hobb City of Dragons, on ehtinyt ilmestyä. Ja neljättä odotellaan, tosin tullee vasta ensi vuonna.

Eipä hätää, tilasin opuksen itselleni ja aion hehkuttaa lukukokemuksiani konsa niitä hankkinut olen. Ja koska talvi on tulossa koko ajan, kyllä nyt riittää mannaa lapattavaksi.]]> City of Dragons, on ehtinyt ilmestyä. Ja neljättä odotellaan, tosin tullee vasta ensi vuonna.

Eipä hätää, tilasin opuksen itselleni ja aion hehkuttaa lukukokemuksiani konsa niitä hankkinut olen. Ja koska talvi on tulossa koko ajan, kyllä nyt riittää mannaa lapattavaksi.]]> http://keskustelu.kontu.info/Napa%21 Tue, 24 Apr 2012 19:20:55 +0300 http://keskustelu.kontu.info/Napa%21 No kysymys kuuluu että miksi toisille tulee aikuisena sellasinen reikänapa joka on vain kuoppa keskellä mahaa ja toisille jää sellainen pallero navan keskelle joka on pääosalla lapsista? Onko napanuoran irtoamisella vaikutusta tai painolla tai jollain sellaisella vai onko kyse vaan geeneistä?
Minulla oli kriisi kun jossain vaiheessa tajusin että navan pallura oli kadonnut. Oli melkein suurempi asia kuin se että rinnat alkoivat kasvaa.]]> No kysymys kuuluu että miksi toisille tulee aikuisena sellasinen reikänapa joka on vain kuoppa keskellä mahaa ja toisille jää sellainen pallero navan keskelle joka on pääosalla lapsista? Onko napanuoran irtoamisella vaikutusta tai painolla tai jollain sellaisella vai onko kyse vaan geeneistä?
Minulla oli kriisi kun jossain vaiheessa tajusin että navan pallura oli kadonnut. Oli melkein suurempi asia kuin se että rinnat alkoivat kasvaa.]]> http://keskustelu.kontu.info/VK_1-2 Fri, 20 Apr 2012 13:02:48 +0300 http://keskustelu.kontu.info/VK_1-2
[tiivistelmä]

Paikannimet

Kirjailija on yleensä käyttänyt paikannimissä kirjoitusasuja, joita Oxford Dictionary of Place-Names -teoksen mukaan käytettiin Alfredin hallituskaudella eli vuosina 871-899 tai niillä main. Eoferwic tunnetaan nykyisin nimellä York ja Snotengaham Nottingham. Nortumberlandissa sijaitseva Bamburghin linna on kirjassa Bebbanburg.

Prologi Northumbria 866-867

Kertoja on tarinan alussa 9-vuotias poika nimeltä Osbert. Hänen isänsä on ealdorman Uhtred Uhtredinpoika, Bebbanburgin kreivi. Kertoja on vallanperimisjärjestyksessä toinen, sillä hänellä on 17-vuotias isoveli Uhtred. Talouteen kuuluu äitipuoli Gytha, kristitty pappi Beocca, setä Ælfric ja seppä Ealdwulf, joka on salaa pakana ja kertoo Osbertille Wodenista. Kolme tanskalaislaivaa ilmestyy rannikolle ja Uhtred lähettää poikansa Uhtredin tusinan ratsumiehen kanssa tarkkailemaan viikinkien tekemisiä. Isä kieltää poikaansa ottamasta yhteen vihollisten kanssa, mutta tämä joutuu silti viikinkien väijytykseen ja menettää päänsä. Sen toimittaa takaisin linnaan viikinkien päällikkö, jolla on pitkät kultaiset hiukset. Osbert kastetaan uudelleen Uhtrediksi, vallanperijäksi.

Uhtredin isä Uhtred on vaa'ankielenä sisäpoliittisissa valtataisteluissa. Ennen tanskalaisten tuloa hän oli pähkäilemässä, tukeako ealdorman Ællaa kapinassa kuningas Osbertia vastaan neljälläsadalla miehellä, mutta ulkoinen vihollinen lykkää kapinaa tulevaisuuteen. Viikingit ovat purjehtineet jokia pitkin Eoferwiciin ja valloittaneet kaupungin. Seuraavana keväänä liittoutuneet englantilaiset hyökkäävät kaupunkiin ja Uhtred nuorempi tulee mukaan hankkimaan sotakokemusta. Hänen isänsä määrää pojan vallanperijäkseen ja setä Ælfric vannoo kunnioittavansa veljensä testamenttia. Ælfric jää huolehtimaan linnasta kun Uhtredit ja pappi ratsastavat sotaan.

Kreivi Ælla ja kuningas Osbert ovat tietysti eri mieltä strategiasta: ensin mainittu haluaisi hyökätä ja kuningas piirittää kaupunkia. Uhtred varoo kannattamasta kumpaakaan. Viikinkien häthätää pystyttämien puolustusrakennelmien osittainen sortuminen kallistaa vaa'an hyökkäämisen puolelle ja aamunkoitteessa rynnäkköön ryhdytään. Uhtred nuorempaa ei oteta mukaan kilpimuuriin, vaan hänet istutetaan hevosen selkään. Miekastaan ja haarniskastaan huolimatta hän ei saa osallistua sotatoimiin, vaan hänelle on varattu tarkkailijan rooli. "Katso ja opi" on isän käsky pojalle. Rynnäkön aikana viikingit pakenevat muurin harjalta ja hyökkääjät pitävät voittoaan varmana. Kaupunkiin päästyään he kuitenkin havaitsevat, että kadut on linnoitettu vahvasti ja heidän selustaansa hyökätään. He ovat menneet ansaan. Pappi Beocca pääsee ratsastamaan pakoon, mutta Uhtred nuorempi hyökkää veljensä pään tuoneen viikinkipäällikön kimppuun tämän riemastukseksi. Nauraen kreivi Ragnar Peloton ottaa pojan vangiksi säästäen hänen henkensä.

Ensimmäinen osa Pakanalapsuus

Ensimmäinen luku

Uhtredin isä on kuollut, kuten moni hänen sotilaistaankin. Loput ovat menossa orjiksi. Uhtred odottaa samaa kohtaloa, mutta Ragnar vie hänet voitonjuhliin ja antaa hänelle ruokaa ja juomaa miestensä joukossa. Juopuneet viikingit surmaavat vangiksi saadun kuningas Osbertin julmasti ja alkavat kiusata Uhtrediakin, mutta Ragnar tekee leikistä lopun ja vie pojan sokeutuneen isänsä Ravnin, skaldin eli runonlaulajan, luokse. Vanhus osaa englantia ja kysyy pojalta, mitä juhlissa istuvat Ubba ja Ivar Luuton tekevät. He johtavat yhdessä tanskalaisia. Heidän välissään istuu huolestuneen näköinen mies, nukkekuningas Egbert, Northumbrian nimellinen valtias. Ravnin ohjeesta Uhtred pyytää suojelusta kuninkaalta. Nokosilta heräävä Ubba vihaa Uhtredia ensinäkemältä, muttei taikauskoisena uskalla tehdä päätöstä ennen ennusmerkkien lukemista.

Hienot vaatteet viedään Uhtredilta ja hän saa vain kirppuisen mekon. Hän valmistaa ruokaa Ravnille muutaman päivän ajan, kunnes tanskalaisten perheet saapuvat kaupunkiin. Ravnin vaimo Gudrun hätistää pojan keittotulen äärestä ja alkaa huolehtia taloudesta Ragnarin vaimon Sigridin kanssa. Sigridin nuorempi poika Rorik, vuoden Uhtredia nuorempi, haastaa riitaa tämän kanssa ja tappelun keskeyttää Ragnar käskien poikien ystävystyä keskenään. Uhtred tekee töitä tanskalaislasten kanssa polttopuiden ja vedenkannon parissa ja laivoja huoltaen. Hän pitää työstään, vaikka joutuukin alinomaa tappeluihin isompien lasten kanssa. Uhtredin pahin vihollinen on laivamestari Kjartanin poika Sven. Ragnarilla on kolme laivaa, joista yhden kapteenina hän itse toimii. Kjartan ja Egil kipparoivat muita laivoja eli he ovat hyvin tärkeitä miehiä Ragnarille. Rorikin kanssa Uhtred pystyy peittoamaan Svenin, joka alkaa lopulta vältellä Uhtredia paitsi jos onnistuu yllättämään tämän yksin. Svenistä huolimatta kesä on hyvä ja Uhtred harvoin onneton.

Ragnar on usein poissa sotimassa, koska tanskalaiset varmistavat voittoaan Northumbriassa. Nukkehallitsijan luokse virtaa thaneja notkistamaan polviaan hänen edessään, joten tanskalaiset lienevät voittoisia. Uhtred ei kaipaa isäänsä, lapsista pitämätöntä ja kärttyisää miestä. Uhtred on saanut tappelussa saaliikseen kaulassa roikutettavan Thorin vasaran, josta Ragnar ilahtuu ja toteaa, että pojasta vielä tehdään tanskalainen. Viikingit suhtautuvat melko välinpitämättömästi jumaliinsa eikä heillä ole ihmisten asioihin puuttuvia pappeja. Asiaintila miellyttää Uhtredia. Kun hänen setänsä Ælfric saapuu Eoferwiciin, Uhtred puetaan taas kunnollisiin vaatteisiin. Isä Beocca on Ælfricin mukana. Neuvonpidossa on mukana nukkekuningas Egbert ja Ivar Luuton. Ælfric haluaa maksaa Uhtredista lunnaat, mutta hinnasta ei päästä sopuun. Ælfric kutsuu itseään ealdormaniksi, eli hän on kaapannut vallan Bebbanburgissa. Sedän petturuus järkyttää Uhtredia, joka saa Ælfriciltä vain halveksuntaa osakseen. Ravn puhuu Uhtredin puolesta kutsuen häntä kreiviksi. Ælfric vannoo uskollisuutta Egbertille ja tekee uuden lunnastarjouksen. Ravn haluaa enemmän ja asettaa tanskaisen varuskunnan Bebbanburgiin. Ælfric torjuu vaatimuksen vihaisena. Ragnarin ja Ivarin neuvoteltua keskenään Ivar ilmoittaa, että poika ei ole myytävänä. Neuvottelujen kariuduttua Beocca yrittää kiskaista Thorin vasaran Uhtredin kaulasta, mutta perääntyy, kun Ragnar uhkaa tappaa hänet. Pappi ei ymmärrä tanskaa, mutta ei erehdy kreivin äänensävystä. Hän varoittaa Uhtredia, että Ælfric aikoo tappaa hänet, valtansa esteen. Uhtred kertoo Ragnarille haluavansa Bebbanburgin, mutta Ragnarin mukaan linnasta tulisi tanskalainen, koska hän juuri osti Uhtredin. Pojalta otetaan hienot vaatteet pois ja hän joutuu taas orjan oloihin. Silti hän ei suunnittele pakoa englantilaisten hallitsemille alueille, koska Ragnar huolehtii hänestä.

Lisää tanskalaisia saapuu maahan ja Ragnar ottaa itselleen maata Eoferwicin länsipuolelta. Hän ottaa Eoferwicissä kuolleen thanin talon ja laaksossa asuvat englantilaiset toimittavat hänelle ruokatarvikkeita kuin entiselle herralleen. Ragnar ei puutu heidän elämäänsä eikä uskontoonsa: pappi saa edelleen suorittaa elävänä jumalanpalveluksia kirkossaan. Hän ymmärtää, että sopuisa yhteiselo on ainoa mahdollisuus täydellisen hävittämisen lisäksi. Lapset leikkivät metsässä ja rakentavat mökin, mutta Sven polttaa sen. Lapset rakentavat uuden ja sinne Sven ilmestyy oikean miekan kanssa. Hän sieppaa kavereineen Rorikin 8-vuotiaan siskon Thyran, sitoo hänet puuhun ja repii hänen mekkonsa vyötäisille. Sven laskee housunsa alas ja vaatii Thyraa koskettamaan kikkeliään. Uhtred ryntää paikalle, sieppaa miekan maasta ja lupautuu koskettamaan sillä Sveniä Thyran puolesta. Kikkeliä kohti tähdätty isku osuu reiteen miekan painon vuoksi ja Sven haavoittuu. Kotona Ravn ristikuulustelee lapsia ja Uhtred saa sankarin maineen: hän esti Thyran raiskauksen. Itse hän arvelee, ettei Sven olisi uskaltanut mennä niin pitkälle, mutta pitää arvelunsa ominaan. Seuraavana päivänä Ragnar menee kuuden miehen kanssa Kjartanin talolle ja iskee Sveniltä vain toisen silmän murskaksi, koska tämä oli riisunut hänen tyttärensä vain puoliksi. Kjartanin hän erottaa laivamestarin paikalta, eikä enää lue tätä miehekseen. Uhtred saa palkakseen hopeisen käsirenkaan.

Ragnar kertoo tanskalaisten suunnittelevan ensin Mercian, sitten Itä-Anglian ja lopuksi Wessexin valloittamista. Viimeksi mainitun kuningas on uusi ja heikko, eikä hänen veljensä Alfredkaan herätä Ragnarin kunnioitusta himokkuutensa ja uskonnollisuutensa vuoksi. Talvipäivänseisauksen Jól-juhlaviikolla talon väkeen liittyy Weland, joka vannoo uskollisuutta Ragnarille. Uhtred inhoaa miestä ensisilmäyksellä. Juhlien päätteeksi Ragnar uhraa eläimiä ja englantilaisen vangin Odinille sotaonnen takaamiseksi. Rituaalin aikana Uhtred miettii tarinoita sceadugenganeista, varjoissakulkijoista, muodonmuuttajista. Koko Englanti sortuisi viikinkien noituuden edessä, ellei jotain vahvempaa taikaa löytyisi. Uhtredista tulisi sceandugengan.
[/tiivistelmä]

Kasvutarina alkaa räväkästi, kun kreivin poika temmataan irti läheisistään ja häntä aletaan kasvattaa viikingiksi. Hänen alistumisensa kohtaloonsa ihmetyttää minua, semminkin kun hänen isäntänsä oli hänen isoveljensä tappaja. Miksei hän edes haaveillut uskaliaasta paosta ja paluusta isänsä linnaan, jonka hän ottaisi haltuunsa ja ryhtyisi aseelliseen vastarintaan tanskalaisia vastaan? Hänen setänsä olisi kyllä järjestänyt näyttävän onnettomuuden tuntien sisällä paluusta, mutta eihän Uhtred osannut sitä aavistaakaan ennen Beoccan varoitusta. Luulisi hänen kaivanneen omaisiaan. Isästään hän ei juuri piitannut, niin kuin ei isäkään hänestä, mutta kasvattiäiti ja seppä tuntuivat olleen merkittäviä henkilöitä hänen lapsuusvuosissaan. Minusta Uhtred sopeutuu rooliinsa luonnottoman innokkaasti, mikä kuvastaa hyvin Cornwellin paperinohuita yhden ominaisuuden henkilöhahmoja. On kuin lukisi Eddingseja ilman huumoria ja suuremmalla historiallisuudella.


[tiivistelmä]
Toinen luku

On vuoden 868 kevät ja Uhtred on yksitoistavuotias. Hän on Ragnarin laivan, Tulikäärmeen, keulassa Rorikin kanssa kertomassa Ravnille kaikesta, mitä he näkevät. Tanskalaisten armeija on liikkeellä valtaamaan Mercian Northumbrian eteläpuolella. He soutavat Trentejokea sisämaahan päin. Uhtred kuuntelee Ravnin ylpeilyä tanskalaisten asetaidoista. Siinä missä englantilaisten armeijat koostuvat enimmäkseen maanviljelijöistä, jokainen tanskalainen on soturi, koska taistelemaan haluttomat ovat jääneet Tanskaan harjoittamaan luontaiselinkeinoja. Silloinkin kun tanskalaiset ovat käyneet Merciassa harjoittamassa kauppaa, he ovat vakoilleet englantilaisia. He tietävät, että mercialaisten kuningas Burgherd on heikko. Uhtred kuuntelee, mutta miettii omaa rooliaan kansojen välisessä taistelussa. Ennen kaikkea hän haluaa Bebbanburgin itselleen, mutta ei tanskalaisten käskyläisenä. Rorikille hän ei todellisia ajatuksiaan paljasta, vaikka tämä pitää häntä veljenään.

Seuraavana päivänä maahantunkeutujat kohtaavat pienen sotajoukon, joka lähtee käpälämäkeen ilman taistelua. He marssivat Gegnesburhiin ja asukkaat antavat heille ruokansa ja arvoesineensä, kun Ragnar on ensin surmannut heistä pari vaiteliainta. Munkkien vähäistä aarretta käsitellessä Ragnarin ja Uhtredin kesken tulee puhetta kristittyjen ja aasauskovien teologioista. Ragnarista on selvää, että Odin on voitolla. He jatkavat matkaa ja päätyvät kaupunkiin nimeltä Snotengaham. Senkin puolustusjoukot ovat paenneet ja tanskalaisjoukot tekevät kaupungista tukikohtansa ryöstöretkiä varten. Lisää valloittajia saapuu Tanskasta ottamaan haltuunsa mercialaisten maita. Ragnar pitää selvänä, että kuningas Buhgredin joukot aikovat piirittää heidät. Uhtred ratsastaa usein hänen kanssaan ryöstöretkille. Rorik sairastelee ja viettää paljon aikaansa Snotengahamissa, muttei tunnu olevan mustasukkainen Uhtredille isänsä vuoksi.

Keskikesällä Mercian armeija marssii tanskalaisia vastaan Wessexin kuningas Æthelredin joukkojen tuella. Ivar ja Ubba toimivat piiritettävien tanskalaisten komentajina. He lähettävät kaksi vakoojaa ottamaan selvää englantilaisten aikeista, mutta heidät teloitetaan tanskalaisten nähden. Uhtred ilmoittautuu vapaaehtoiseksi ja saa suostuteltua Ragnarin päästämään itsensä muurien ulkopuolelle pimeän tultua. Hetken hiivittyään hänestä tuntuu, että joku seuraa häntä, mutta hän karistaa tuntemattoman kannoiltaan ja tunkeutuu vihollisleiriin. Vartija uskoo hänen valheitaan ja päästää hänet kulkemaan leirin keskustaan, jossa hän jähmettyy liikkumattomaksi nähdessään katumusharjoitusta suorittavan nuoren miehen. Pappi Beocca puhuttelee miestä ja tämä paljastuu kuningas Æthelredin veljeksi Alfrediksi. Prinssi on sortunut haureuteen ja katuu syvästi syntejään. Miesten keskustelusta Uhtredille selviää, että armeijan aikomuksena ei ole hyökätä Snotengahamiin, vaan näännyttää tanskalaiset nälkään. Uhtred ei näe missään päin leiriä tikkaita, joita käytettäisiin rynnäkössä muureja vastaan ja hän palaa omiensa luokse. Selviää, että Weland oli seurannut häntä, koska Ivar ja Ubba eivät olleet luottaneet häneen. Weland ei ollut päässyt leiriin asti, mutta hän vahvistaa, että Uhtred oli leirissä. Päälliköt uskovat hänen sanojaan ja Ubba antaa hänelle palkaksi käsirenkaan.

Ubba laittaa vanhan skaldin ja tietäjän Storrin ottamaan riimutikuilla selvää, onko heidän strategiansa oikea ja Storri näkee tikuissa pelkkää hyvää. Ubba lähtee kuudella laivalla ryöstöretkelle ja tuo kaksikymmentä vankia, jotka teloitetaan englantilaisten nähden kostoksi kahdesta tanskalaisesta vakoojasta. Uhtred kysyy Ravnilta riimutikuista ja saa välttelevän vastauksen, että soturin päässä jumalat puhuvat selvimmin. Uhtred ei ymmärrä vastausta. Ravn puhuu tulevaisuudesta, jossa englantilaiset ja tanskalaiset elävät rinta rinnan mennen jopa naimisiinkin keskenään.

Ajan mittaan piirittäjien määrä vähenee, koska on sadonkorjuuaika ja fyrd koostuu enimmäkseen maanviljelijöistä. Piiritys kuitenkin jatkuu, kunnes Ivar lähettää täyteen lastatun ruokakärryn lahjaksi kuningas Burghredille. Seuraavana päivänä englantilaiset kertovat haluavansa neuvotella.

[/tiivistelmä]

Uhtredin lankoja koeteltiin tässä luvussa. Hän olisi voinut paljastaa itsensä englantilaisille, mutta hän oli luvannut Ragnarille palaavansa ja hän pelkäsi jumalallista kostoakin, joka valapattoja odottaa. Niinpä hän palasi tanskalaisten luokse. Saa nähdä, kestävätkö langat tulevaisuudessakin ja jolleivät kestä, niin mikä saa ne katkeamaan.]]>
[tiivistelmä]

Paikannimet

Kirjailija on yleensä käyttänyt paikannimissä kirjoitusasuja, joita Oxford Dictionary of Place-Names -teoksen mukaan käytettiin Alfredin hallituskaudella eli vuosina 871-899 tai niillä main. Eoferwic tunnetaan nykyisin nimellä York ja Snotengaham Nottingham. Nortumberlandissa sijaitseva Bamburghin linna on kirjassa Bebbanburg.

Prologi Northumbria 866-867

Kertoja on tarinan alussa 9-vuotias poika nimeltä Osbert. Hänen isänsä on ealdorman Uhtred Uhtredinpoika, Bebbanburgin kreivi. Kertoja on vallanperimisjärjestyksessä toinen, sillä hänellä on 17-vuotias isoveli Uhtred. Talouteen kuuluu äitipuoli Gytha, kristitty pappi Beocca, setä Ælfric ja seppä Ealdwulf, joka on salaa pakana ja kertoo Osbertille Wodenista. Kolme tanskalaislaivaa ilmestyy rannikolle ja Uhtred lähettää poikansa Uhtredin tusinan ratsumiehen kanssa tarkkailemaan viikinkien tekemisiä. Isä kieltää poikaansa ottamasta yhteen vihollisten kanssa, mutta tämä joutuu silti viikinkien väijytykseen ja menettää päänsä. Sen toimittaa takaisin linnaan viikinkien päällikkö, jolla on pitkät kultaiset hiukset. Osbert kastetaan uudelleen Uhtrediksi, vallanperijäksi.

Uhtredin isä Uhtred on vaa'ankielenä sisäpoliittisissa valtataisteluissa. Ennen tanskalaisten tuloa hän oli pähkäilemässä, tukeako ealdorman Ællaa kapinassa kuningas Osbertia vastaan neljälläsadalla miehellä, mutta ulkoinen vihollinen lykkää kapinaa tulevaisuuteen. Viikingit ovat purjehtineet jokia pitkin Eoferwiciin ja valloittaneet kaupungin. Seuraavana keväänä liittoutuneet englantilaiset hyökkäävät kaupunkiin ja Uhtred nuorempi tulee mukaan hankkimaan sotakokemusta. Hänen isänsä määrää pojan vallanperijäkseen ja setä Ælfric vannoo kunnioittavansa veljensä testamenttia. Ælfric jää huolehtimaan linnasta kun Uhtredit ja pappi ratsastavat sotaan.

Kreivi Ælla ja kuningas Osbert ovat tietysti eri mieltä strategiasta: ensin mainittu haluaisi hyökätä ja kuningas piirittää kaupunkia. Uhtred varoo kannattamasta kumpaakaan. Viikinkien häthätää pystyttämien puolustusrakennelmien osittainen sortuminen kallistaa vaa'an hyökkäämisen puolelle ja aamunkoitteessa rynnäkköön ryhdytään. Uhtred nuorempaa ei oteta mukaan kilpimuuriin, vaan hänet istutetaan hevosen selkään. Miekastaan ja haarniskastaan huolimatta hän ei saa osallistua sotatoimiin, vaan hänelle on varattu tarkkailijan rooli. "Katso ja opi" on isän käsky pojalle. Rynnäkön aikana viikingit pakenevat muurin harjalta ja hyökkääjät pitävät voittoaan varmana. Kaupunkiin päästyään he kuitenkin havaitsevat, että kadut on linnoitettu vahvasti ja heidän selustaansa hyökätään. He ovat menneet ansaan. Pappi Beocca pääsee ratsastamaan pakoon, mutta Uhtred nuorempi hyökkää veljensä pään tuoneen viikinkipäällikön kimppuun tämän riemastukseksi. Nauraen kreivi Ragnar Peloton ottaa pojan vangiksi säästäen hänen henkensä.

Ensimmäinen osa Pakanalapsuus

Ensimmäinen luku

Uhtredin isä on kuollut, kuten moni hänen sotilaistaankin. Loput ovat menossa orjiksi. Uhtred odottaa samaa kohtaloa, mutta Ragnar vie hänet voitonjuhliin ja antaa hänelle ruokaa ja juomaa miestensä joukossa. Juopuneet viikingit surmaavat vangiksi saadun kuningas Osbertin julmasti ja alkavat kiusata Uhtrediakin, mutta Ragnar tekee leikistä lopun ja vie pojan sokeutuneen isänsä Ravnin, skaldin eli runonlaulajan, luokse. Vanhus osaa englantia ja kysyy pojalta, mitä juhlissa istuvat Ubba ja Ivar Luuton tekevät. He johtavat yhdessä tanskalaisia. Heidän välissään istuu huolestuneen näköinen mies, nukkekuningas Egbert, Northumbrian nimellinen valtias. Ravnin ohjeesta Uhtred pyytää suojelusta kuninkaalta. Nokosilta heräävä Ubba vihaa Uhtredia ensinäkemältä, muttei taikauskoisena uskalla tehdä päätöstä ennen ennusmerkkien lukemista.

Hienot vaatteet viedään Uhtredilta ja hän saa vain kirppuisen mekon. Hän valmistaa ruokaa Ravnille muutaman päivän ajan, kunnes tanskalaisten perheet saapuvat kaupunkiin. Ravnin vaimo Gudrun hätistää pojan keittotulen äärestä ja alkaa huolehtia taloudesta Ragnarin vaimon Sigridin kanssa. Sigridin nuorempi poika Rorik, vuoden Uhtredia nuorempi, haastaa riitaa tämän kanssa ja tappelun keskeyttää Ragnar käskien poikien ystävystyä keskenään. Uhtred tekee töitä tanskalaislasten kanssa polttopuiden ja vedenkannon parissa ja laivoja huoltaen. Hän pitää työstään, vaikka joutuukin alinomaa tappeluihin isompien lasten kanssa. Uhtredin pahin vihollinen on laivamestari Kjartanin poika Sven. Ragnarilla on kolme laivaa, joista yhden kapteenina hän itse toimii. Kjartan ja Egil kipparoivat muita laivoja eli he ovat hyvin tärkeitä miehiä Ragnarille. Rorikin kanssa Uhtred pystyy peittoamaan Svenin, joka alkaa lopulta vältellä Uhtredia paitsi jos onnistuu yllättämään tämän yksin. Svenistä huolimatta kesä on hyvä ja Uhtred harvoin onneton.

Ragnar on usein poissa sotimassa, koska tanskalaiset varmistavat voittoaan Northumbriassa. Nukkehallitsijan luokse virtaa thaneja notkistamaan polviaan hänen edessään, joten tanskalaiset lienevät voittoisia. Uhtred ei kaipaa isäänsä, lapsista pitämätöntä ja kärttyisää miestä. Uhtred on saanut tappelussa saaliikseen kaulassa roikutettavan Thorin vasaran, josta Ragnar ilahtuu ja toteaa, että pojasta vielä tehdään tanskalainen. Viikingit suhtautuvat melko välinpitämättömästi jumaliinsa eikä heillä ole ihmisten asioihin puuttuvia pappeja. Asiaintila miellyttää Uhtredia. Kun hänen setänsä Ælfric saapuu Eoferwiciin, Uhtred puetaan taas kunnollisiin vaatteisiin. Isä Beocca on Ælfricin mukana. Neuvonpidossa on mukana nukkekuningas Egbert ja Ivar Luuton. Ælfric haluaa maksaa Uhtredista lunnaat, mutta hinnasta ei päästä sopuun. Ælfric kutsuu itseään ealdormaniksi, eli hän on kaapannut vallan Bebbanburgissa. Sedän petturuus järkyttää Uhtredia, joka saa Ælfriciltä vain halveksuntaa osakseen. Ravn puhuu Uhtredin puolesta kutsuen häntä kreiviksi. Ælfric vannoo uskollisuutta Egbertille ja tekee uuden lunnastarjouksen. Ravn haluaa enemmän ja asettaa tanskaisen varuskunnan Bebbanburgiin. Ælfric torjuu vaatimuksen vihaisena. Ragnarin ja Ivarin neuvoteltua keskenään Ivar ilmoittaa, että poika ei ole myytävänä. Neuvottelujen kariuduttua Beocca yrittää kiskaista Thorin vasaran Uhtredin kaulasta, mutta perääntyy, kun Ragnar uhkaa tappaa hänet. Pappi ei ymmärrä tanskaa, mutta ei erehdy kreivin äänensävystä. Hän varoittaa Uhtredia, että Ælfric aikoo tappaa hänet, valtansa esteen. Uhtred kertoo Ragnarille haluavansa Bebbanburgin, mutta Ragnarin mukaan linnasta tulisi tanskalainen, koska hän juuri osti Uhtredin. Pojalta otetaan hienot vaatteet pois ja hän joutuu taas orjan oloihin. Silti hän ei suunnittele pakoa englantilaisten hallitsemille alueille, koska Ragnar huolehtii hänestä.

Lisää tanskalaisia saapuu maahan ja Ragnar ottaa itselleen maata Eoferwicin länsipuolelta. Hän ottaa Eoferwicissä kuolleen thanin talon ja laaksossa asuvat englantilaiset toimittavat hänelle ruokatarvikkeita kuin entiselle herralleen. Ragnar ei puutu heidän elämäänsä eikä uskontoonsa: pappi saa edelleen suorittaa elävänä jumalanpalveluksia kirkossaan. Hän ymmärtää, että sopuisa yhteiselo on ainoa mahdollisuus täydellisen hävittämisen lisäksi. Lapset leikkivät metsässä ja rakentavat mökin, mutta Sven polttaa sen. Lapset rakentavat uuden ja sinne Sven ilmestyy oikean miekan kanssa. Hän sieppaa kavereineen Rorikin 8-vuotiaan siskon Thyran, sitoo hänet puuhun ja repii hänen mekkonsa vyötäisille. Sven laskee housunsa alas ja vaatii Thyraa koskettamaan kikkeliään. Uhtred ryntää paikalle, sieppaa miekan maasta ja lupautuu koskettamaan sillä Sveniä Thyran puolesta. Kikkeliä kohti tähdätty isku osuu reiteen miekan painon vuoksi ja Sven haavoittuu. Kotona Ravn ristikuulustelee lapsia ja Uhtred saa sankarin maineen: hän esti Thyran raiskauksen. Itse hän arvelee, ettei Sven olisi uskaltanut mennä niin pitkälle, mutta pitää arvelunsa ominaan. Seuraavana päivänä Ragnar menee kuuden miehen kanssa Kjartanin talolle ja iskee Sveniltä vain toisen silmän murskaksi, koska tämä oli riisunut hänen tyttärensä vain puoliksi. Kjartanin hän erottaa laivamestarin paikalta, eikä enää lue tätä miehekseen. Uhtred saa palkakseen hopeisen käsirenkaan.

Ragnar kertoo tanskalaisten suunnittelevan ensin Mercian, sitten Itä-Anglian ja lopuksi Wessexin valloittamista. Viimeksi mainitun kuningas on uusi ja heikko, eikä hänen veljensä Alfredkaan herätä Ragnarin kunnioitusta himokkuutensa ja uskonnollisuutensa vuoksi. Talvipäivänseisauksen Jól-juhlaviikolla talon väkeen liittyy Weland, joka vannoo uskollisuutta Ragnarille. Uhtred inhoaa miestä ensisilmäyksellä. Juhlien päätteeksi Ragnar uhraa eläimiä ja englantilaisen vangin Odinille sotaonnen takaamiseksi. Rituaalin aikana Uhtred miettii tarinoita sceadugenganeista, varjoissakulkijoista, muodonmuuttajista. Koko Englanti sortuisi viikinkien noituuden edessä, ellei jotain vahvempaa taikaa löytyisi. Uhtredista tulisi sceandugengan.
[/tiivistelmä]

Kasvutarina alkaa räväkästi, kun kreivin poika temmataan irti läheisistään ja häntä aletaan kasvattaa viikingiksi. Hänen alistumisensa kohtaloonsa ihmetyttää minua, semminkin kun hänen isäntänsä oli hänen isoveljensä tappaja. Miksei hän edes haaveillut uskaliaasta paosta ja paluusta isänsä linnaan, jonka hän ottaisi haltuunsa ja ryhtyisi aseelliseen vastarintaan tanskalaisia vastaan? Hänen setänsä olisi kyllä järjestänyt näyttävän onnettomuuden tuntien sisällä paluusta, mutta eihän Uhtred osannut sitä aavistaakaan ennen Beoccan varoitusta. Luulisi hänen kaivanneen omaisiaan. Isästään hän ei juuri piitannut, niin kuin ei isäkään hänestä, mutta kasvattiäiti ja seppä tuntuivat olleen merkittäviä henkilöitä hänen lapsuusvuosissaan. Minusta Uhtred sopeutuu rooliinsa luonnottoman innokkaasti, mikä kuvastaa hyvin Cornwellin paperinohuita yhden ominaisuuden henkilöhahmoja. On kuin lukisi Eddingseja ilman huumoria ja suuremmalla historiallisuudella.


[tiivistelmä]
Toinen luku

On vuoden 868 kevät ja Uhtred on yksitoistavuotias. Hän on Ragnarin laivan, Tulikäärmeen, keulassa Rorikin kanssa kertomassa Ravnille kaikesta, mitä he näkevät. Tanskalaisten armeija on liikkeellä valtaamaan Mercian Northumbrian eteläpuolella. He soutavat Trentejokea sisämaahan päin. Uhtred kuuntelee Ravnin ylpeilyä tanskalaisten asetaidoista. Siinä missä englantilaisten armeijat koostuvat enimmäkseen maanviljelijöistä, jokainen tanskalainen on soturi, koska taistelemaan haluttomat ovat jääneet Tanskaan harjoittamaan luontaiselinkeinoja. Silloinkin kun tanskalaiset ovat käyneet Merciassa harjoittamassa kauppaa, he ovat vakoilleet englantilaisia. He tietävät, että mercialaisten kuningas Burgherd on heikko. Uhtred kuuntelee, mutta miettii omaa rooliaan kansojen välisessä taistelussa. Ennen kaikkea hän haluaa Bebbanburgin itselleen, mutta ei tanskalaisten käskyläisenä. Rorikille hän ei todellisia ajatuksiaan paljasta, vaikka tämä pitää häntä veljenään.

Seuraavana päivänä maahantunkeutujat kohtaavat pienen sotajoukon, joka lähtee käpälämäkeen ilman taistelua. He marssivat Gegnesburhiin ja asukkaat antavat heille ruokansa ja arvoesineensä, kun Ragnar on ensin surmannut heistä pari vaiteliainta. Munkkien vähäistä aarretta käsitellessä Ragnarin ja Uhtredin kesken tulee puhetta kristittyjen ja aasauskovien teologioista. Ragnarista on selvää, että Odin on voitolla. He jatkavat matkaa ja päätyvät kaupunkiin nimeltä Snotengaham. Senkin puolustusjoukot ovat paenneet ja tanskalaisjoukot tekevät kaupungista tukikohtansa ryöstöretkiä varten. Lisää valloittajia saapuu Tanskasta ottamaan haltuunsa mercialaisten maita. Ragnar pitää selvänä, että kuningas Buhgredin joukot aikovat piirittää heidät. Uhtred ratsastaa usein hänen kanssaan ryöstöretkille. Rorik sairastelee ja viettää paljon aikaansa Snotengahamissa, muttei tunnu olevan mustasukkainen Uhtredille isänsä vuoksi.

Keskikesällä Mercian armeija marssii tanskalaisia vastaan Wessexin kuningas Æthelredin joukkojen tuella. Ivar ja Ubba toimivat piiritettävien tanskalaisten komentajina. He lähettävät kaksi vakoojaa ottamaan selvää englantilaisten aikeista, mutta heidät teloitetaan tanskalaisten nähden. Uhtred ilmoittautuu vapaaehtoiseksi ja saa suostuteltua Ragnarin päästämään itsensä muurien ulkopuolelle pimeän tultua. Hetken hiivittyään hänestä tuntuu, että joku seuraa häntä, mutta hän karistaa tuntemattoman kannoiltaan ja tunkeutuu vihollisleiriin. Vartija uskoo hänen valheitaan ja päästää hänet kulkemaan leirin keskustaan, jossa hän jähmettyy liikkumattomaksi nähdessään katumusharjoitusta suorittavan nuoren miehen. Pappi Beocca puhuttelee miestä ja tämä paljastuu kuningas Æthelredin veljeksi Alfrediksi. Prinssi on sortunut haureuteen ja katuu syvästi syntejään. Miesten keskustelusta Uhtredille selviää, että armeijan aikomuksena ei ole hyökätä Snotengahamiin, vaan näännyttää tanskalaiset nälkään. Uhtred ei näe missään päin leiriä tikkaita, joita käytettäisiin rynnäkössä muureja vastaan ja hän palaa omiensa luokse. Selviää, että Weland oli seurannut häntä, koska Ivar ja Ubba eivät olleet luottaneet häneen. Weland ei ollut päässyt leiriin asti, mutta hän vahvistaa, että Uhtred oli leirissä. Päälliköt uskovat hänen sanojaan ja Ubba antaa hänelle palkaksi käsirenkaan.

Ubba laittaa vanhan skaldin ja tietäjän Storrin ottamaan riimutikuilla selvää, onko heidän strategiansa oikea ja Storri näkee tikuissa pelkkää hyvää. Ubba lähtee kuudella laivalla ryöstöretkelle ja tuo kaksikymmentä vankia, jotka teloitetaan englantilaisten nähden kostoksi kahdesta tanskalaisesta vakoojasta. Uhtred kysyy Ravnilta riimutikuista ja saa välttelevän vastauksen, että soturin päässä jumalat puhuvat selvimmin. Uhtred ei ymmärrä vastausta. Ravn puhuu tulevaisuudesta, jossa englantilaiset ja tanskalaiset elävät rinta rinnan mennen jopa naimisiinkin keskenään.

Ajan mittaan piirittäjien määrä vähenee, koska on sadonkorjuuaika ja fyrd koostuu enimmäkseen maanviljelijöistä. Piiritys kuitenkin jatkuu, kunnes Ivar lähettää täyteen lastatun ruokakärryn lahjaksi kuningas Burghredille. Seuraavana päivänä englantilaiset kertovat haluavansa neuvotella.

[/tiivistelmä]

Uhtredin lankoja koeteltiin tässä luvussa. Hän olisi voinut paljastaa itsensä englantilaisille, mutta hän oli luvannut Ragnarille palaavansa ja hän pelkäsi jumalallista kostoakin, joka valapattoja odottaa. Niinpä hän palasi tanskalaisten luokse. Saa nähdä, kestävätkö langat tulevaisuudessakin ja jolleivät kestä, niin mikä saa ne katkeamaan.]]> http://keskustelu.kontu.info/Tom_Bombadilin_seikkailut_suomeksi_WSOY_lta Sat, 14 Apr 2012 14:23:36 +0300 http://keskustelu.kontu.info/Tom_Bombadilin_seikkailut_suomeksi_WSOY_lta
”Hartaasti odotettu klassikko vihdoinkin suomeksi!

Iloinen Tom Bombadil oli hauska vanha tuttu,
hänellä keltasaappaat oli ja kirkkaansininen nuttu,
nahkapöksyt jalassa, vyö vihreä kuin lehti,
hatussansa joutsenlinnun sulka hyppelehti.

J. R. R. Tolkienin lempikuvittajan piirrokset koristavat viehättävän kirjan 16:ta runoa, joista kolme on aiemmin julkaistu osana Tarua Sormusten herrasta. Vain kokoelman kaksi ensimmäistä runoa kertovat Tom Bombadilista, salaperäisestä mutta hassunkurisesta Vanhan metsän ukosta, jonka Frodo Reppuli kohtasi Sormuksen ritareissa.

Loput ovat hajanaisina merkintöinä, irtolehdillä tai suullisena perinteenä säilyneitä riimejä, jotka valottavat mm. hobittien vaellusviettiä sekä kertovat puolituisten suhteesta Rivendellin haltiaperinteisiin ja númenorilaisiin taruihin. Osin monisivuisten runojen sävyt vaihtelevat hyväntahtoisista värssyistä synkkäsävyisiin painajaisnäkyihin.

Tom Bombadilin seikkailut on Tolkien-fanien hartaasti odottama klassikko, joka julkaistaan teoksen 50-vuotisjuhlan kunniaksi vihdoin suomeksi, Alice Martinin taidokkaasti riimittelemänä.”

http://fi.risingshadow.net/library?actio...ok_id=6682
http://wiki.kontu.info/The_Adventures_of_Tom_Bombadil]]>
”Hartaasti odotettu klassikko vihdoinkin suomeksi!

Iloinen Tom Bombadil oli hauska vanha tuttu,
hänellä keltasaappaat oli ja kirkkaansininen nuttu,
nahkapöksyt jalassa, vyö vihreä kuin lehti,
hatussansa joutsenlinnun sulka hyppelehti.

J. R. R. Tolkienin lempikuvittajan piirrokset koristavat viehättävän kirjan 16:ta runoa, joista kolme on aiemmin julkaistu osana Tarua Sormusten herrasta. Vain kokoelman kaksi ensimmäistä runoa kertovat Tom Bombadilista, salaperäisestä mutta hassunkurisesta Vanhan metsän ukosta, jonka Frodo Reppuli kohtasi Sormuksen ritareissa.

Loput ovat hajanaisina merkintöinä, irtolehdillä tai suullisena perinteenä säilyneitä riimejä, jotka valottavat mm. hobittien vaellusviettiä sekä kertovat puolituisten suhteesta Rivendellin haltiaperinteisiin ja númenorilaisiin taruihin. Osin monisivuisten runojen sävyt vaihtelevat hyväntahtoisista värssyistä synkkäsävyisiin painajaisnäkyihin.

Tom Bombadilin seikkailut on Tolkien-fanien hartaasti odottama klassikko, joka julkaistaan teoksen 50-vuotisjuhlan kunniaksi vihdoin suomeksi, Alice Martinin taidokkaasti riimittelemänä.”

http://fi.risingshadow.net/library?actio...ok_id=6682
http://wiki.kontu.info/The_Adventures_of_Tom_Bombadil]]> http://keskustelu.kontu.info/Hyv%C3%A4_virtuaaliel%C3%A4m%C3%A4_Keski-Maassa Tue, 10 Apr 2012 07:25:01 +0300 http://keskustelu.kontu.info/Hyv%C3%A4_virtuaaliel%C3%A4m%C3%A4_Keski-Maassa
Itse olen LotRO:n suhteen tuurijuoppo, tiiviitä peliputkia seuraavat pitkätkin raittiit jaksot. Kohtuukäyttö olisi varmasti parasta, mutta vielä en ole sitä juurikaan oppinut. Voisin kuvitella, että monella käy niinkin, että pelitauko venyy niin pitkäksi, että ehtii unohtaa, mikä virtuaalisessa Keski-Maassa alkujaan viehätti, eikä takaisin tule palattua. Itselleni oli käydä niin vuosi sitten, mutta ostaessani uuden koneen halusin nähdä uudet, paremmat grafiikat ja olin taas koukussa...

Haluan varoittaa uusia pelaajia lankeamasta myöskään hahmojen grindausansaan. Grindaus voi olla tietysti joidenkin juttu, ei siinä mitään, mutta itselleni siitä muodostui peli-ilon pitkäksi aikaa tuhonnut kirous. Aloin seurata muiden pelaajien hahmojen kehitysnopeutta ja mitata kaikkea peliaikaan suhteutettuina kokemuspisteinä. Sittemmin olen omaksunut rauhallisen linjan, on vain hyvä asia, että edistyneimmätkin hahmoni ovat vasta uransa puolivaiheilla, ompahan vielä tilaa kehittymiselle!

Tärkeää on välillä pysähtyä ihailemaan maisemia (tässä tietysti auttaa, jos pelaa paremmilla kuin minimigrafiikoilla) ja kuuntelemaan musiikkia. On hienoa kiivetä jollekin kukkulalle ottamaan maisemakuvia ja unohtaa kulta ja kunnia hetkeksi. Myös sopiva määrä roolipelillisiä elementtejä on hyvä olla mukana, vaikka luonnonilmiöt eivät peliteknisesti haittaa mitään, on silti mukavaa "paeta" Briissä äkillistä vesisadetta Pomppivan Ponin takan ääreen tai lämmitellä Forochelin jäälakeuksilla hetkinen nuotion ääressä.

Positiivinen pelaajien välinen vuorovaikutus on myös olennainen osa virtuaalista keskimaalaisuutta - hyviksiähän tässä kuitenkin ollaan - ja hyvään kiniin kuuluminen auttaa kyllä tässä. Kokeneempien pelaajien apu on arvokasta jo ihan käytännön vinkkienkin kannalta. Uuden pelaajan ei kannata arkailla kiniin liittymistä, ja Iltaruskon Vartijat on suomalaiselle luonnollinen valinta. Kiniin liittyminen ei tarkoita (yleensä) mafiatyyppiseen organisaatioon sitoutumista verivaloin.

Mutta enköhän ole jo höpäjännyt riittävästi, kirjoittakaahan omia ajatuksianne!]]>
Itse olen LotRO:n suhteen tuurijuoppo, tiiviitä peliputkia seuraavat pitkätkin raittiit jaksot. Kohtuukäyttö olisi varmasti parasta, mutta vielä en ole sitä juurikaan oppinut. Voisin kuvitella, että monella käy niinkin, että pelitauko venyy niin pitkäksi, että ehtii unohtaa, mikä virtuaalisessa Keski-Maassa alkujaan viehätti, eikä takaisin tule palattua. Itselleni oli käydä niin vuosi sitten, mutta ostaessani uuden koneen halusin nähdä uudet, paremmat grafiikat ja olin taas koukussa...

Haluan varoittaa uusia pelaajia lankeamasta myöskään hahmojen grindausansaan. Grindaus voi olla tietysti joidenkin juttu, ei siinä mitään, mutta itselleni siitä muodostui peli-ilon pitkäksi aikaa tuhonnut kirous. Aloin seurata muiden pelaajien hahmojen kehitysnopeutta ja mitata kaikkea peliaikaan suhteutettuina kokemuspisteinä. Sittemmin olen omaksunut rauhallisen linjan, on vain hyvä asia, että edistyneimmätkin hahmoni ovat vasta uransa puolivaiheilla, ompahan vielä tilaa kehittymiselle!

Tärkeää on välillä pysähtyä ihailemaan maisemia (tässä tietysti auttaa, jos pelaa paremmilla kuin minimigrafiikoilla) ja kuuntelemaan musiikkia. On hienoa kiivetä jollekin kukkulalle ottamaan maisemakuvia ja unohtaa kulta ja kunnia hetkeksi. Myös sopiva määrä roolipelillisiä elementtejä on hyvä olla mukana, vaikka luonnonilmiöt eivät peliteknisesti haittaa mitään, on silti mukavaa "paeta" Briissä äkillistä vesisadetta Pomppivan Ponin takan ääreen tai lämmitellä Forochelin jäälakeuksilla hetkinen nuotion ääressä.

Positiivinen pelaajien välinen vuorovaikutus on myös olennainen osa virtuaalista keskimaalaisuutta - hyviksiähän tässä kuitenkin ollaan - ja hyvään kiniin kuuluminen auttaa kyllä tässä. Kokeneempien pelaajien apu on arvokasta jo ihan käytännön vinkkienkin kannalta. Uuden pelaajan ei kannata arkailla kiniin liittymistä, ja Iltaruskon Vartijat on suomalaiselle luonnollinen valinta. Kiniin liittyminen ei tarkoita (yleensä) mafiatyyppiseen organisaatioon sitoutumista verivaloin.

Mutta enköhän ole jo höpäjännyt riittävästi, kirjoittakaahan omia ajatuksianne!]]> http://keskustelu.kontu.info/Uuden_foorumisoftan_kehittely Sun, 01 Apr 2012 00:53:44 +0300 http://keskustelu.kontu.info/Uuden_foorumisoftan_kehittely
Olen ollut jo pidempään tyytymätön nykyiseen foorumisoftien tarjontaan, joten aloin viime kuussa pohtia hieman syvemmin tapoja toteuttaa erilainen foorumisofta, joka vastaisi hieman paremmin niitä tarpeita, joita Käärmeessäkin näen, mutta joihin ei ole "järkevää" ratkaisua. Näin esimerkin vuoksi oikeastaan kaikki foorumisoftat ovat toteuttaneet liitetiedostot hyvin köykäisellä tavalla ja siten vaikkapa kuvagallerioiden teko vaatisi ennemminkin toisen ohjelmiston asentamista, mikä taas tarkoittaa katkonaista käyttökokemusta ja ennen kaikkea suurempaa määrää päivitettäviä ohjelmia. Automaattiset päivitykset kun eivät valitettavasti edelleenkään ole nykypäivää webohjelmistoissa ja aina löytyy tarvetta koodin muokkaukselle.

Lopulta pohdiskeluni päätyi siihen, että aloin kirjoittaa asioita ylös, piirrustella paperille ja laitoin ajatuksiani The Admin Zoneen esille. Eikä siinä kauaa mennyt, että totesin kaikkien nykyisten softien olevan kykenemättömiä niihin ajatuksiin, joita minulla on, joten ratkaisuksi jäi aloittaa tyhjältä pöydältä.


Hyvin karkeasti laitettuna ajatukseni foorumisoftasta on keskittää asioita enemmän ihan suoraan foorumihuoneisiin, mahdollistaa viestien rajaaminen hieman Facebookin tai Google+:n piirien tapaisesti yksityisyysasetuksilla, antaa enemmän vapauksia siihen millaisena (keskustelu)ketju näytetään... esimerkiksi vaikka tavallinen keskustelu, uutinen kommentteineen, monisivuinen artikkeli, kuvagalleria ja näin pois päin. Samoin foorumihuoneen näkymää voisi muokata näyttämään perinteinen listaus, blogityylinen aloitusviestien näkymä tai kuvagalleria.

Kaiken kaikkiaan erillisten komponenttien sijaan enemmän "persoonallisuutta" suoraan foorumiin. Minulla on lukuisia muita ideoita, ajatuksia ja visiointia, mutta niistä voi tosiaan lukea enemmän The Admin Zonessa.


Se on sitten eri asia, miten helposti tämä on teknisesti toteutettavissa. Systeemin tulee olla riittävän nopea, enkä tiedä miten hyvin se onnistuu tuon yksityisyyspohjaisen viestien lajittelun kanssa.]]>
Olen ollut jo pidempään tyytymätön nykyiseen foorumisoftien tarjontaan, joten aloin viime kuussa pohtia hieman syvemmin tapoja toteuttaa erilainen foorumisofta, joka vastaisi hieman paremmin niitä tarpeita, joita Käärmeessäkin näen, mutta joihin ei ole "järkevää" ratkaisua. Näin esimerkin vuoksi oikeastaan kaikki foorumisoftat ovat toteuttaneet liitetiedostot hyvin köykäisellä tavalla ja siten vaikkapa kuvagallerioiden teko vaatisi ennemminkin toisen ohjelmiston asentamista, mikä taas tarkoittaa katkonaista käyttökokemusta ja ennen kaikkea suurempaa määrää päivitettäviä ohjelmia. Automaattiset päivitykset kun eivät valitettavasti edelleenkään ole nykypäivää webohjelmistoissa ja aina löytyy tarvetta koodin muokkaukselle.

Lopulta pohdiskeluni päätyi siihen, että aloin kirjoittaa asioita ylös, piirrustella paperille ja laitoin ajatuksiani The Admin Zoneen esille. Eikä siinä kauaa mennyt, että totesin kaikkien nykyisten softien olevan kykenemättömiä niihin ajatuksiin, joita minulla on, joten ratkaisuksi jäi aloittaa tyhjältä pöydältä.


Hyvin karkeasti laitettuna ajatukseni foorumisoftasta on keskittää asioita enemmän ihan suoraan foorumihuoneisiin, mahdollistaa viestien rajaaminen hieman Facebookin tai Google+:n piirien tapaisesti yksityisyysasetuksilla, antaa enemmän vapauksia siihen millaisena (keskustelu)ketju näytetään... esimerkiksi vaikka tavallinen keskustelu, uutinen kommentteineen, monisivuinen artikkeli, kuvagalleria ja näin pois päin. Samoin foorumihuoneen näkymää voisi muokata näyttämään perinteinen listaus, blogityylinen aloitusviestien näkymä tai kuvagalleria.

Kaiken kaikkiaan erillisten komponenttien sijaan enemmän "persoonallisuutta" suoraan foorumiin. Minulla on lukuisia muita ideoita, ajatuksia ja visiointia, mutta niistä voi tosiaan lukea enemmän The Admin Zonessa.


Se on sitten eri asia, miten helposti tämä on teknisesti toteutettavissa. Systeemin tulee olla riittävän nopea, enkä tiedä miten hyvin se onnistuu tuon yksityisyyspohjaisen viestien lajittelun kanssa.]]> http://keskustelu.kontu.info/Keski-Maa_ja_suomalainen_kansanperinne_%28Smial_Juhlapuu%29 Sat, 31 Mar 2012 09:00:44 +0300 http://keskustelu.kontu.info/Keski-Maa_ja_suomalainen_kansanperinne_%28Smial_Juhlapuu%29
Projektin kuvia saatetaan käyttää myös tulevan vuoden STsK:n kalenterin kuvituksena. Jos haluat kuvasi kalenteriin niin sen tulisi mieluusti olla vaakatasossa oleva mustavalkokuva. Pystykuviakin on joskus käytetty, mutta ne pienenevät enemmän eivätkä toimi kalenterissa yhtä hyvin. Värikuvan voi toki muuttaa mustavalkoiseksi, mutta se voi kärsiä. Kalenterikuvilla on myös määräpäivä: 17.6.2012. Kalenterikuvia ei saa kokonaisuudessaan julkaista ennen kalenterin ilmestymistä. Toki jonkun yksityiskohdan voi mielellään laittaa meille uteliaille katseltavaksi Kalenterin toteutus tällä aiheelle riippuu varmasti paljon siitä tuleeko kuvia tarpeeksi.
Kuvat voi laittaa sähköpostiliitteenä osoitteeseen jasdril@hotmail.com (tai sähköpostilla linkin tiedostoon tms, mahdollisimman isot ja tarkat kuvat olisi hyvä) ja kalenteriasioissa voi olla myös yhteydessä suoraan Jasdriliin jos tulee kysyttävää.

Jos et halua kuvaa kalenteriin niin kuvan suhteen ei ole rajoituksia. Ennen kuin alat tehdä kuvaa kannattaa huudella mistä aiheesta olisi alkamassa tehdä. Samasta aiheesta saa toki tulla useampikin, mutta olisi hauska saada myös mahdollisimman paljon eri aiheita.
Tällä projektilla ei ole aikarajaa.]]>
Projektin kuvia saatetaan käyttää myös tulevan vuoden STsK:n kalenterin kuvituksena. Jos haluat kuvasi kalenteriin niin sen tulisi mieluusti olla vaakatasossa oleva mustavalkokuva. Pystykuviakin on joskus käytetty, mutta ne pienenevät enemmän eivätkä toimi kalenterissa yhtä hyvin. Värikuvan voi toki muuttaa mustavalkoiseksi, mutta se voi kärsiä. Kalenterikuvilla on myös määräpäivä: 17.6.2012. Kalenterikuvia ei saa kokonaisuudessaan julkaista ennen kalenterin ilmestymistä. Toki jonkun yksityiskohdan voi mielellään laittaa meille uteliaille katseltavaksi Kalenterin toteutus tällä aiheelle riippuu varmasti paljon siitä tuleeko kuvia tarpeeksi.
Kuvat voi laittaa sähköpostiliitteenä osoitteeseen jasdril@hotmail.com (tai sähköpostilla linkin tiedostoon tms, mahdollisimman isot ja tarkat kuvat olisi hyvä) ja kalenteriasioissa voi olla myös yhteydessä suoraan Jasdriliin jos tulee kysyttävää.

Jos et halua kuvaa kalenteriin niin kuvan suhteen ei ole rajoituksia. Ennen kuin alat tehdä kuvaa kannattaa huudella mistä aiheesta olisi alkamassa tehdä. Samasta aiheesta saa toki tulla useampikin, mutta olisi hauska saada myös mahdollisimman paljon eri aiheita.
Tällä projektilla ei ole aikarajaa.]]> http://keskustelu.kontu.info/Oppisopimus Tue, 27 Mar 2012 22:08:33 +0300 http://keskustelu.kontu.info/Oppisopimus

Koska itse olen vasta taipaleen alkuvaiheessa (tässä vaiheessa en ole vielä edes varma, olenko ylipäänsä tilanteeltani soveltuva oppisopimuksen piiriin), ei itselläni ole tarjota mehevää keskustelunavausta. Kaikenlaiset kokemukset, kysymykset, yleiset pohdinnat ja arvailut kuitenkin kiinnostavat - sekä tietenkin se, minkälaisilla aloilla kontulaiset ovat seikkailleet.

Oliko sopivan oppisopimuspaikan löytäminen helppoa, entä miten yhteiselo on jatkossa onnistunut?
Kuinka käytännön asioiden hoitaminen on sujunut? Onko oppisopimuskeskukselta saanut riittävästi apua ja vinkkejä vai jäikö vastuu asioiden selvittämisestä pitkälti omalle kontolle?
Onko vastaan tullut odotettuja tai odottamattomia vaikeuksia tai muita yllätyksiä ja miten niistä on selvitty?

Sana on vapaa!]]>

Koska itse olen vasta taipaleen alkuvaiheessa (tässä vaiheessa en ole vielä edes varma, olenko ylipäänsä tilanteeltani soveltuva oppisopimuksen piiriin), ei itselläni ole tarjota mehevää keskustelunavausta. Kaikenlaiset kokemukset, kysymykset, yleiset pohdinnat ja arvailut kuitenkin kiinnostavat - sekä tietenkin se, minkälaisilla aloilla kontulaiset ovat seikkailleet.

Oliko sopivan oppisopimuspaikan löytäminen helppoa, entä miten yhteiselo on jatkossa onnistunut?
Kuinka käytännön asioiden hoitaminen on sujunut? Onko oppisopimuskeskukselta saanut riittävästi apua ja vinkkejä vai jäikö vastuu asioiden selvittämisestä pitkälti omalle kontolle?
Onko vastaan tullut odotettuja tai odottamattomia vaikeuksia tai muita yllätyksiä ja miten niistä on selvitty?

Sana on vapaa!]]>