Limerikki (limerick) on viisisäkeinen komparuno, jossa ensimmäinen, toinen ja viides säe rimmaavat keskenään, samoin kolmas ja neljäs. Kaava on siis AABBA. A-säkeissä pitäisi olla kolme iskua, B-säkeissä kaksi. Perinteisesti ensimmäinen säe päättyy yleensä johonkin maantieteelliseen nimeen: There was a guy from Limerick ja viimeisessä säkeessä on vitsin varsinainen juju, kuten esimerkiksi tässä Pallen limerikissä:

Eräs uimari lähellä Hauhoa
yli Atlantin aatteli kauhoa.
Teko sisua kysyi.
Mies pinnalla pysyi,
kun pääss' oli vain - sahajauhoa.

Miksi tällaista runoa kutsutaan limerkikisi? Tarinoita on monia, mutta monet uskovat, että limerikin keksivät irlantilaiset sotilaat, jotka palasivat Limerickin kaupunkiin Ranskasta joskus 1700-luvulla.

Tärkeintä on kuitenkin, että limerikki on hauska, yllättävä, rytmikäs ja iskevä. Voisiko sellaisia siis keksiä myös Keski-maan paikoista ja asukkaista? Pankaa harmaat ja valkoiset alueet koville ja lähettäkää tuotoksenne tänne. Jotta rima ei olisi liian korkealla, laitan malliksi yhden todella huonon limerikin:

Oli Isildur rannassa Anduinin,
hän tarttui kurjenmiekkoihin,
oli sormus poissa,
ja örkkejä joissa,
ne ampui hänet, tietenkin.

Hauska? No joo... tällainen tässä. Hieman heikosti toimii limerikkiaivot näin aamusta.

Oli kerran Aragorn Rivendellistä,
hän tykkäs kauheesti siellä yhdestä ellistä.
Päätti: "Jos pääsen kuninkaaksi,
ja puolen Keski-Maan valtiaaksi,
niin enköhän mä sitten tuonkin kellistä."

Eivätkös limerikit perinteisesti ole myös hiukkasen rivoja?
:wink:

(Saa sensuroida jos tarve vaatii...)

Edit: Pistetään toinen samaan viestiin (ellei joku haluaisi näitä uusiin?)

Oli Cirdan Harmaista Satamista,
hän unelmoi paikoista kaukaisista.
"Kunhan laivaan kaikki haltiat saan,
jätän silloin itse Keski-Maan
ja hankin pienen mökin Valinorista."

Pieni hobitti kotoisin Repunpäästä
yritti juttua viritellä säästä
kun kääpiöt söi
ja tahtia löi
mokomat vuorelle halusi päästä.

Kaamean kömpelö tekele... Riimit ei ole mun juttu... Ihan hauska ajatus silti.

Niin siis tuo Limerick... :wink:

Oli Smaug Yksinäisine Vuorineen,
jo melkein pakoon näki kääpiöjoukon suorineen.
Kääpiöitä silloin lujaa vatsaansa mätti,
mutta kysymyksen meille ilmaan jätti:
"Söikö Smaug kääpiöt kuorineen?"

Tämä lähti todella huonosta sisäpiirin vitsistä kääpiöistä, niiden panssareista ja tietenkin Smaugista itsestään...

Kerran valtias Angbandin
päätti perustaa black metal bandin:
laulajana Gothmog,
basistina balrog,
rumpaliksi pyysi Ungoliantin.

Onpi hieman tylsää. Niin on tämäkin, hieman töksähtelee.

Puupaimen vanhojen metsien,
entvaimoaansa aina etsien,
kuuseen hän kurkottikin,
katajaan hän katsahti,
löysi kai uuden rakkaan oksaisen.


Örkki kaamea synkän Mustanmaan,
hobittia alkoi rakastamaan,
ikävöi pulleroa,
kai Konnun Kulleroa,
erehtyi häntä käristämään.

Lähti Bilbo kulkemaan ties minne,
tuli takaisin, meni ensin sinne,
missä hiisiluolat näki,
missä asui haltiaväki,
mutta rakkain oli Repunpään rinne.

Lähti Frodo sormusta tuhoamaan,
hän kulki poikki Keski-Maan,
kohti tuntematonta,
sai haavoja monta,
ja menetti kotinsa kokonaan.

On muuten mielettömän inspiroiva aihe. Kiitos, Tik.

Örkinpoikanen pohjoisesta
sai kyllikseen liiasta pakkasesta.
Vaan käveli harhaan
Sam Gamgin puutarhaan
sai Ruusa-rouvalta kaulimesta.

Olin musta ruhtinas Mordorissa
ja örkkijuomasta huppelissa.
Sormukseni laisin
mä unohtaa taisin
otin lämpimän kylvyn Orodruinissa...

Synkmetsässä Legolas Mäkkiä
koitti löytää ja vähän äkkiä.
Tuli hirveä hoppu
kun lembas loppu,
oli ruuaksi vain - hämähäkkiä!

Hathaldir, tuo oli Hyvä! 5/5 pinnaa, sanoisin.

Tämä seuraava ei nyt kylläkään ole sitä mitä minä sanoisin kunnon runoksi; onpahan pätkä hölynpölyä:

Húrin se jökötti tuolissaan,
Morgoth lievästi huolissaan:
ukko ei bragannut,
ei edes fragannut,
vaikka santaa oli jo suolissaan.

Täytyypä minunkin kokeilla. Limerikit eivät juuri minun alaani taida olla, eikä tämäkään kyllä mitään lukuelämystä tarjoa, mutta jaarittelu riittää:

Hän taivalsi päällä meren ja hiekan,
pääsi myös lauluihin soittoniekan.
Kun sota koitti,
hän Sauronin voitti,
voimalla isänsä Murtuneen Miekan.

Aika kökkö, mutta voitte arvata kenestä on kyse (tuskinpa kovin vaikeaa)

Gandalf mahtava harmaa kaapuinen,
Valar hänkin iänikuinen,
Lähti Sormusta tuhoamaan mukana saatueen,
Syöksi Balrogin Morian kuilujen syvyteen, pimeyteen,
Ja uudelleen heräsi sankarimme, Gandalf valkoinen.

Lissää...
Vähän kökkö loppu kun en keksinyt mitään... ja sen lopputuloksena vedin päästäni ensimmäisen ajatuksen... lopputulos sitten:

Taottiin sormusta yhdeksän suurta,
niille joil oli jo tuonelassa juurta,
vaan Sauron petkutti,
Noitakunkku kirkaisi:
”Ei näitä sormuksia tehty kullasta”

Odotellessamme uusia arda-limerikkejä voimme myös tarkkailla limerikkiteollisuuden uusimpia saavutuksia näin joulunalusaikaan sopivasti limerikkijoulukalenterista.

Nostetaanpa tätä ylöspäin:

Lumi-ihmiset Forochelin
keksineet oli jääkiekkopelin.
Tuli ilmastonmuutos
ja areenain puutos
fanit kirosi nykyisen kelin.

Tulenhenki sai vuonoon Drengistin,
sanoi, "Laivat jo roihuksi pistin!"
Laski poikia kuusi,
pian kauhusta huusi:
"Oman lapsen mä liekein jo listin!"

Ja vielä erään Saerosin limerikkitaidetta:

Sankar' Hithlumin on tämä Túrin,
sotataidoissa varmasti suurin,
mutta yhtä on vailla
väki pohjoisen mailla:
kaipaa tukkansa kyllä täikuurin.

Wau! HP:n teksteistä on vaikea panna paremmaksi. Tyylikkäästi mitoitettujakin: eka, toka ja vika molemmissa tasan kymmenen tavua ja keskimmäiset seitsemän. (Jos nyt jostakin voisi nipottaa, niin ehkä Hithlumin toistaminen on noin lyhyessä pätkässä hiukan töksähtävää. Ehkä ennemmin "väki pohjoisen mailla" ?)

Aivan liian ystävällistä. Vaihdoin jälkipolvia varten Hithlumin maat pohjoisen maiksi.

Oli emäntä kylästä Sokkelin
reseptinlaatija mitä nokkelin.
Hän munia, maitoo
ja leivontataitoo
yhdisti - ja keksi näin kokkelin.

Laitetaanpa tämä sittenkin piiloon, se ei enää jaksa naurattaa ainakaan minua.

Eräs kääpiö Ereborin
kuohuksiin saattoi Laakson torin.
Zoofiiliksi ryhtyi,
nähden kaikkien yhtyi
kanssa kuningas Bardin orin.

Elvytetäänpä limerikkiketjua seuraavalla yrityksellä:

On jääneet taakse jo Konnut
Takaa-ajetul Sormus kadonnut
Jahdis Bruineniin astut
Hyökyaallosta kastut
Ja hahmotta Mordoriin onnut

Edit: Ja laitetaampa toinenkin saman tien

Noitakuningas Angmarista
Kerran örkkiensä parista
Kauhees krapulas heräs
Oli hanuris teräs
Kaikki syytteli yhtä varista

Edit2: Jälkimmäisestä värssystä muutettu yksi sana.