Telimektar kirjoitti:Käyttääkö joku Suomessa "genrekirjallisuus" -termiä positiivisessa mielessä, tarkoittamassa samaa kuin "spefi" (eräästä sattumalta googlaamastani Tähtivaeltajan jutusta sai tämän kuvan)?

Minä käytän genreä kaikesta sellaisesta kaunokirjallisuudesta, joka ei kuulu nk. valtavirtaan. Se sulkee siis spefin lisäksi sisäänsä esim. dekkarit.

Iivari kirjoitti:Suurehko osa aktiivisesta kirjallisesta fandomista kyllä.

Kiinnostavaa, enkkuwikistä saa sen kuvan että "genre fiction" on kaavamaista populaarikirjallisuutta jonka vastakohtana on "literary fiction". Onko tämäntapaisista nimikkeistä Suomessa joitakin koulukuntaeroja?

Ei kai kirjallisuuden kaavamaista tarvitse olla, vaikka sen jonkin genren kriteerit täyttäisikin. Ainakin itse ole tottunut puhumaan fantasian alagenreinä mm. humoristisesta fantasiasta (esim. Discworld), high fantasysta (esim. Taru) ja low fantasysta (esim. The Dark Is Rising). Harvaa (hyvää) kirjaa tietenkään voi sulloa yhteen ainoaan genreen, mutta esimerkiksi keskustelunaiheena eri genret ja niiden paremmuus toisiinsa nähden itse kunkin mielestä on aika hauska.

Englanninkielisessä maailmassa on niin paljon vahvempana ja perinteisempenä ollut jako korkeaan ja matalan kulttuurin kirjallisuuteen, että esimerkiksi käsite 'scifi' englanniksi viittaa usein arvolatautuneesti starwars-tason kirjallisuuteen, ja kunnianhimoisempi on sitten science fictionia.

Suomessa ylipäänsä kokemukseni mukaan viimeisen viidentoista, kahdenkymmenen vuoden aikana fandomin kieli on ollut positiivislähtöistä ja viimeisen kymmenen vuoden aikana valtavirtaihmisetkin ovat alkaneet oppia olemaan arvottamatta kirjallisuutta genren pohjalta, joten ei genrekirjallisuudella enää onneksi ole alhaista kaikua kovinkaan suurissa piireissä.

Ja täysin offina: minusta korkea (high)ja matala (low) fantasian määritteinä pitäisi ihan oikeasti jo unohtaa kokonaan, sillä ne synnyttävät vähintään kahdenlaisia väärinkäsityksiä koko ajan, produktiivisesti ja yhä uudestaan.

Miksi Stanley Kubrick meni muuttamaan Overlook-hotellin pahaenteisen numeron 217(Stephen Kingin kirjassa Hohto) numeroksi(Kubrickin samannimisessä elokuvassa)237?

Hmm ja olisikohan tämä periaatteessa "elokuvallinen" pikkukysymys, vai satunnainen sellainen? Konnikset päättäköön...

Wikipedia tietää taas!

http://en.wikipedia.org/wiki/The_Shining...Production

Eli Timberline Lodge, jossa filmiä kuvattiin, pyysi muuttamaan huoneen numeron, etteivät asiakkaat alkaisi kartella oikeaa ja olemassaolevaa huonetta numero 217. Ilmeisesti Timberline Lodgessa ei ole huonetta numero 237.

Kaivataan pikaista apua Pohjantähti-tuntijoilta! Häpeäkseni joudun tunnustamaan, etten ole varma, vaikka olen aina ylpeillyt Pohjantähti-faniudellani. Eli:

Kolmososassa joku kommentoi Rautajärveä sanoen, että tämän kanssa voi kyllä keskustella järkevästi esimerkiksi maatalouskysymyksistä, mutta politiikasta ei sitten mitenkään. Oliko tuon kysymyksen esittäjä Akseli Koskela vai joku muu ja miten sitaatti tarkalleen ottaen meni?

Mortal Illusion kirjoitti:Kolmososassa joku kommentoi Rautajärveä sanoen, että tämän kanssa voi kyllä keskustella järkevästi esimerkiksi maatalouskysymyksistä, mutta politiikasta ei sitten mitenkään. Oliko tuon kysymyksen esittäjä Akseli Koskela vai joku muu ja miten sitaatti tarkalleen ottaen meni?

Ei ole tarkkaa sitaattia käsillä, mutta Akseli sen mielestäni sanoi. Jotenkin näin: "Sitä minä en käsitä, että jos tuon Rautajärven kanssa menee juttelemaan vaikka heinäseipään tekemisestä, niin se on oikein asiallinen ja järkevä mies. Mutta annas olla kun otat puheeksi politiikan, niin jo tulee pelkkää Pohjolan Preussia ja Suur-Suomea ja Aasian Preussia".

Jos ihmettelette, mihin tästä topiikista on kadonnut kirjojen kansia käsittelevä mielenkiintoinen sananvaihto, kerron teille (ja kerron vaikka ette ihmettelisikään) että siirsin sen sattumalta Kirjastosta löytämääni keskusteluun "Kirjojen kannet". Sopinee sinne, vai mitä?

Juttuhan lähti liikkeelle Jasdril~in kysymyksestä. Aika jännää tuo kirjojen valmistamistouhu kaiken kaikkiaan...

Ömh, mistä Shakespearin kirjasta löytyy tämä viehkeä lause, "jos rakkaudesta puhut, puhu hiljaa"? Saa ihan vapaasti googlata, en löytänyt mistään mitään tietoa :´/

Much Ado about Nothing -- Act II, Scene I
Speak low if you speak love.

Oi kiitos! ^_^

Kuka tietää mistä voisi ostaa englanninkielisen Taru Sormusten herrasta-kirjan?

Tarua löytyy englanniksi aika helposti: Amazonilta tietenkin, ja tosi monista kotimaisista kirjakaupoista. Esim. Akateemisessa ja Suomalaisessa kirjakaupassa sitä on usein (ei tietenkään välttämättä aina).

Ja jos ei Suomalaisesta kirjakaupasta löydy hyllystä englanninkielistä Tarua, kannattaa kysyä myyjältä josko sen voisi tilata sinne. Ainakin oman paikkakunnan Suomalaisessa tämä onnistui.

Hui, tuhat vuotta on kulunut siitä, kun tänne viimeksi yhtään mitään kirjoitin. Nyt kuitenkin kaipaan apua: muistaako joku, mikä on nimeltään sellainen teos, jossa monet nykyiset fantasiakirjailijat kertoo suhteestaan Tolkieniin? Siellä oli ainakin Gaimanin ja Pratchettin osiot ja monien muiden, joita en muista. Muistan nähneeni tämän kirjan joskus viitisen vuotta sitten Suomalaisessa, muistaakseni jopa suomenkielisenä.

Näillä onnettoman vähäisillä tiedoilla googlaaminen ei hyödyttänyt. Tarvitsen teosta lähteeksi kotimaista fantasiakirjallisuutta käsittelevään proseminaarityöhöni. Lähteitä ei tahdo kovin kummoisesti löytyä...

Tarkoittanet, Talvi, Meditations on Middle-earth -kirjaa. Toimittaja on Karen Haber. Tosin en kyllä tiedä, onko sitä käännetty. Lisäksi siinä ei ole Neil Gaimanilta tekstiä, mutta Prachettiltä on ja mm. Ursula K. LeGuinilta ja Robin Hobbilta ja lukuisilta muilta.

Voin hyvinkin tarkoittaa sitä. Muistikuvissani siinä oli Gaimanilta, mutta voin olla väärässä. Ainakin Orson Scott Cardilta oli, muistin eilen. Kiitos kovasti, jahtaan tuon jostain käsiini ja katson, irtoaako sieltä lisää kandintyöhöni.

Onko kellekään tullut vastaan sellaista fantasiakirjailijaa kuin Lawrence Watt-Evans ja kirjaansa Dragon Weather (ilmestynyt 1999)? Kirja osui käsiini Kaapelitehtaan Kierrätystehtaalla ja nappasin sen mukaani. En tiedä, koska ehdin sen lukea ja olisi mukava tietää etukäteen vähän onko lukemisen väärti.

Minä olen lukenut Watt-Evansilta yhden kirjan, The Misenchanted Swordin. Se oli ihan viihdyttävä ja sujuva fantasiaromaani: ei huono, muttei erityisen hyväkään. Voisin jatkaa kirjailijan lukemista.

Watt-Evans sanoi äsken haastattelussa, että pitää Dragon Weatheriä parhaana kirjoittamanaan teoksena. Varmaan huomasit, että DW on trilogian avausosa.